Astmapotilaiden hoidossa käytettävät sähköiset ohjausmenetelmät
Haapakoski, Rita (2019)
Haapakoski, Rita
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904195600
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904195600
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää astmaa sairastavien aikuispotilaiden hoidossa käytettäviä sähköisiä ohjausmenetelmiä ja erilaisten sähköisten ohjausmenetelmien merkitystä astmaa sairastavien omahoidon hallinnassa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa sähköisten sovellusten käytön mahdollisuuksista lisätä astmaa sairastavan aktiivista osallistumista omaan hoitoon liittyviin päätöksiin, hoidon toteutukseen ja omien terveystietojen seurantaan.
Opinnäytetyö toteutettiin käyttäen metodina systemaattista kirjallisuuskatsausta. Aineistohakuun käytettiin suomalaisia ja kansainvälisiä tietokantoja PubMed, Cochrane Library, Medline (Ovid), Medline (EBSCO), Arto ja Medic. Sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella lopulliseen analyysiin valikoitui yhteensä 11 vuosina 2009-2017 julkaistua tutkimusta, joiden sisältö ja tulokset analysoitiin käyttäen laadullista sisällönanalyysiä.
Tutkimuksissa käytetyt sähköiset sovellukset olivat puhelimeen ladattavia sovelluksia tai Internet -sivustoja, joita tutkimushenkilöt käyttivät astman omahoidon tukena heille itselleen parhaiten sopivana aikana. Sähköisten sovellusten käyttö mahdollisti mm. oireiden ja keuhkojen toimintaa mittaavien arvojen reaaliaikaisen kirjauksen ja sähköisen kommunikoinnin hoitajan kanssa. Joissakin sovelluksissa oli ominaisuuksina hälytysjärjestelmä, jonka avulla tutkimushenkilöt saivat tiedon astman omahoidon tilasta ja jatkohoito-ohjeet. Tutkimusten laadullisessa sisällönanalyysissä tulokset olivat vaihtelevia, ja osassa tutkimuksia havaittiin sovelluksen käytön liittyvän lisääntyneeseen astman omahoidon hallintaan ja parantuneeseen elämänlaatuun. Ongelmina olivat mm. sovelluksen vähäinen käyttötiheys ja tutkimuksen lyhyt kesto.
Tulokset osoittavat, että sähköisillä ohjausmenetelmillä voi olla positiivisia vaikutuksia astmaa sairastavan elämään ja omahoidon toteutumiseen. Jatkotutkimusehdotuksena on systemaattinen analyysi niistä laitteiden ominaisuuksista ja toiminnoista, jotka ovat yhteydessä korkeaan käyttötiheyteen ja suotuisiin vaikutuksiin astman omahoidossa ja astmaan sairastavien elämänlaadussa pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Lisäksi tulisi arvioida astman hoidossa käytettävien sähköisten ohjausmenetelmien kustannustehokkuutta tavanomaisiin hoitomenetelmiin verrattuna.
Opinnäytetyö toteutettiin käyttäen metodina systemaattista kirjallisuuskatsausta. Aineistohakuun käytettiin suomalaisia ja kansainvälisiä tietokantoja PubMed, Cochrane Library, Medline (Ovid), Medline (EBSCO), Arto ja Medic. Sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella lopulliseen analyysiin valikoitui yhteensä 11 vuosina 2009-2017 julkaistua tutkimusta, joiden sisältö ja tulokset analysoitiin käyttäen laadullista sisällönanalyysiä.
Tutkimuksissa käytetyt sähköiset sovellukset olivat puhelimeen ladattavia sovelluksia tai Internet -sivustoja, joita tutkimushenkilöt käyttivät astman omahoidon tukena heille itselleen parhaiten sopivana aikana. Sähköisten sovellusten käyttö mahdollisti mm. oireiden ja keuhkojen toimintaa mittaavien arvojen reaaliaikaisen kirjauksen ja sähköisen kommunikoinnin hoitajan kanssa. Joissakin sovelluksissa oli ominaisuuksina hälytysjärjestelmä, jonka avulla tutkimushenkilöt saivat tiedon astman omahoidon tilasta ja jatkohoito-ohjeet. Tutkimusten laadullisessa sisällönanalyysissä tulokset olivat vaihtelevia, ja osassa tutkimuksia havaittiin sovelluksen käytön liittyvän lisääntyneeseen astman omahoidon hallintaan ja parantuneeseen elämänlaatuun. Ongelmina olivat mm. sovelluksen vähäinen käyttötiheys ja tutkimuksen lyhyt kesto.
Tulokset osoittavat, että sähköisillä ohjausmenetelmillä voi olla positiivisia vaikutuksia astmaa sairastavan elämään ja omahoidon toteutumiseen. Jatkotutkimusehdotuksena on systemaattinen analyysi niistä laitteiden ominaisuuksista ja toiminnoista, jotka ovat yhteydessä korkeaan käyttötiheyteen ja suotuisiin vaikutuksiin astman omahoidossa ja astmaan sairastavien elämänlaadussa pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Lisäksi tulisi arvioida astman hoidossa käytettävien sähköisten ohjausmenetelmien kustannustehokkuutta tavanomaisiin hoitomenetelmiin verrattuna.