Huostaanotetun lapsen ja nuoren kokemuksia kouluterveydenhuollosta
Kangasniemi, Anni; Komulainen, Minna-Janita; Mukhtar-Aho, Riag (2019)
Kangasniemi, Anni
Komulainen, Minna-Janita
Mukhtar-Aho, Riag
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904185535
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904185535
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme on osana Matti -miesten matkat työhön -hanketta. Hankkeen päätavoitteena on kehittää ohjausmalleja, joilla voidaan edistää nuorten miesten kouluttautumista, ja näin vähentää työttömyyden uhkaa.
Opinnäytetyömme aiheena on perehtyä huostaanotetun lapsen ja nuoren kokemuksiin kouluterveydenhuollosta, kouluttautumisen tukemisen näkökulmasta. Selvitämme, minkälaisia kokemuksia huostaanotetuilla lapsilla ja nuorilla on kouluterveydenhuollosta. Tutkimuskysymyksinä olivat ”Mitkä ovat haastateltujen kokemusasiantuntijoiden hyvät kokemukset kouluterveydenhuollossa?” ja ”Mitkä ovat haastateltujen kokemusasiantuntijoiden huonot kokemukset kouluterveydenhuollossa?”. Tuotimme aineistoa lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden haastatteluilla sekä avainhenkilön tiedonannolla. Avainhenkilönä toimi lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä.
Haastateltavien hyvät kokemukset koskivat opiskelijaterveydenhuoltoa (opettajat, rehtorit, kouluterveydenhoitaja, koululääkäri, koulupsykologi, koulukuraattori, sekä muu koulun henkilökunta), mutta kouluterveydenhuollosta (kouluterveydenhoitaja ja -lääkäri) ei tullut ilmi hyviä kokemuksia tutkimastamme näkökulmasta katsoen.
Kokemusasiantuntijahaastatteluissa tuli ilmi, että he eivät saaneet juuri minkäänlaista sosiaalista tai psykologista tukea koulunkäynnissään. He kertoivat kliinisten tarkastusten sujuneen, mutta olisivat toivoneet henkilökunnalta perehtymistä taustoihin, sekä tarkennettuja kysymyksiä oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia koskien. Kokemusasiantuntijoiden mukaan oppilashuoltoon, erityisesti kouluterveydenhoitajille, tarvittaisiin enemmän koulutusta huostaanotettujen lasten ja nuorten kohtaamisesta, sekä perehtymistä heidän hyvinvointiinsa liittyviin erityispiirteisiin. Avainhenkilön mukaan koulun ja kodin yhteystyön toimivuus on tärkeässä roolissa huostaanotetun lapsen ja nuoren koulunkäynnissä. Pohdimme näiden haastatteluiden pohjalta, kouluterveydenhoitajan näkökulmasta, miten kouluterveydenhuoltoa voisi parantaa, huostaanotetun lapsen ja nuoren jaksamista koulussa tukien, jatkokouluttautumiseen kannustaen ja tätä kautta syrjäytymistä ennaltaehkäisten.
Opinnäytetyömme aiheena on perehtyä huostaanotetun lapsen ja nuoren kokemuksiin kouluterveydenhuollosta, kouluttautumisen tukemisen näkökulmasta. Selvitämme, minkälaisia kokemuksia huostaanotetuilla lapsilla ja nuorilla on kouluterveydenhuollosta. Tutkimuskysymyksinä olivat ”Mitkä ovat haastateltujen kokemusasiantuntijoiden hyvät kokemukset kouluterveydenhuollossa?” ja ”Mitkä ovat haastateltujen kokemusasiantuntijoiden huonot kokemukset kouluterveydenhuollossa?”. Tuotimme aineistoa lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden haastatteluilla sekä avainhenkilön tiedonannolla. Avainhenkilönä toimi lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä.
Haastateltavien hyvät kokemukset koskivat opiskelijaterveydenhuoltoa (opettajat, rehtorit, kouluterveydenhoitaja, koululääkäri, koulupsykologi, koulukuraattori, sekä muu koulun henkilökunta), mutta kouluterveydenhuollosta (kouluterveydenhoitaja ja -lääkäri) ei tullut ilmi hyviä kokemuksia tutkimastamme näkökulmasta katsoen.
Kokemusasiantuntijahaastatteluissa tuli ilmi, että he eivät saaneet juuri minkäänlaista sosiaalista tai psykologista tukea koulunkäynnissään. He kertoivat kliinisten tarkastusten sujuneen, mutta olisivat toivoneet henkilökunnalta perehtymistä taustoihin, sekä tarkennettuja kysymyksiä oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia koskien. Kokemusasiantuntijoiden mukaan oppilashuoltoon, erityisesti kouluterveydenhoitajille, tarvittaisiin enemmän koulutusta huostaanotettujen lasten ja nuorten kohtaamisesta, sekä perehtymistä heidän hyvinvointiinsa liittyviin erityispiirteisiin. Avainhenkilön mukaan koulun ja kodin yhteystyön toimivuus on tärkeässä roolissa huostaanotetun lapsen ja nuoren koulunkäynnissä. Pohdimme näiden haastatteluiden pohjalta, kouluterveydenhoitajan näkökulmasta, miten kouluterveydenhuoltoa voisi parantaa, huostaanotetun lapsen ja nuoren jaksamista koulussa tukien, jatkokouluttautumiseen kannustaen ja tätä kautta syrjäytymistä ennaltaehkäisten.