Ikäihmisten kokemuksia Hopeakirstu-hanketoiminnan vaikutuksesta yksinäisyyden lievittymiseen
Sipola, Virpi; Pudas-Peurasaari, Tiina (2019)
Sipola, Virpi
Pudas-Peurasaari, Tiina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904175480
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904175480
Tiivistelmä
Ikäihmisten kokema yksinäisyys on nyky-yhteiskunnan vaikea ongelma ratkaistavaksi. Useiden tutkimusten mukaan iäkkäiden ihmisten yksinäisyys on gerontologinen haaste. Yksinäisyyttä pidetään yhtenä iäkkäiden ihmisten lääketieteellisen hoidon suurista riskitekijöistä. Yksinäisyys voi liittyä henkilön ominaisuuksiin ja omiin tunteisiin, yhteiskunnallisiin muutoksiin ja tasapainoon sosiaalisten suhteiden verkostossa, yleensäkin kontekstiin.
Opinnäytetyön toimeksiantaja Karungin Palvelutalo r.y. antoi tehtäväksi selvittää,
kuinka Hopeakirstu-hankkeen toiminta on vaikuttanut Tornion alueen ikäihmisten
yksinäisyyden kokemiseen.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten Hopeakirstu-hankkeen toimintoihin
osallistuneet ikäihmiset kuvaavat toimintojen vaikuttaneen yksinäisyyden kokemiseen ja minkälaiset toiminnot he ovat kokeneet parhaimmiksi keinoiksi yksinäisyyden lievittämiseen sekä saada ikäihmisten omat kokemukset selville ja löytää
mahdolliset yksinäisyyteen johtaneet syyt. Tutkimuksen tavoitteena oli, että saatuja tutkimustuloksia voidaan hyödyntää mahdollisesti jatkossa Hopeakirstu-hankkeessa kehitetyissä toiminnoissa.
Laadulliseen tutkimusotteeseen päädyttiin, koska tutkimuksen kohteena oleva
yksinäisyyden tunne on yksilöllistä ja vaikeasti mitattava kokemus. Haastattelu
toteutettiin narratiivisena eli kerronnallisena yksilöhaastatteluna. Induktiivinen sisällön analyysi, eli yksittäisten havaintojen perusteella tehtävä päättely, soveltui
tutkimukseen parhaiten.
Tutkimuksen tuloksena on voitu päätellä, että Hopeakirstu -hankkeen tarjoamilla
toiminnoilla on voitu lieventää yksinäisyyttä ja sen toimintaa pidetään tärkeänä.
Kukaan haastateltavista ei voinut mainita yhtä ainoaa selkeää yksinäisyyttä lieventävää toimintaa, vaan he pitivät Hopeakirstun toimintaa kokonaisuutena hyvänä yksinäisyyden lieventäjänä.
Opinnäytetyön toimeksiantaja Karungin Palvelutalo r.y. antoi tehtäväksi selvittää,
kuinka Hopeakirstu-hankkeen toiminta on vaikuttanut Tornion alueen ikäihmisten
yksinäisyyden kokemiseen.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten Hopeakirstu-hankkeen toimintoihin
osallistuneet ikäihmiset kuvaavat toimintojen vaikuttaneen yksinäisyyden kokemiseen ja minkälaiset toiminnot he ovat kokeneet parhaimmiksi keinoiksi yksinäisyyden lievittämiseen sekä saada ikäihmisten omat kokemukset selville ja löytää
mahdolliset yksinäisyyteen johtaneet syyt. Tutkimuksen tavoitteena oli, että saatuja tutkimustuloksia voidaan hyödyntää mahdollisesti jatkossa Hopeakirstu-hankkeessa kehitetyissä toiminnoissa.
Laadulliseen tutkimusotteeseen päädyttiin, koska tutkimuksen kohteena oleva
yksinäisyyden tunne on yksilöllistä ja vaikeasti mitattava kokemus. Haastattelu
toteutettiin narratiivisena eli kerronnallisena yksilöhaastatteluna. Induktiivinen sisällön analyysi, eli yksittäisten havaintojen perusteella tehtävä päättely, soveltui
tutkimukseen parhaiten.
Tutkimuksen tuloksena on voitu päätellä, että Hopeakirstu -hankkeen tarjoamilla
toiminnoilla on voitu lieventää yksinäisyyttä ja sen toimintaa pidetään tärkeänä.
Kukaan haastateltavista ei voinut mainita yhtä ainoaa selkeää yksinäisyyttä lieventävää toimintaa, vaan he pitivät Hopeakirstun toimintaa kokonaisuutena hyvänä yksinäisyyden lieventäjänä.