Vyöhyketerapia täydentävänä hoitomuotona lapsille : Kirjallisuuskatsaus
Nyrhilä, Maria; Sharieh, Teija (2018)
Nyrhilä, Maria
Sharieh, Teija
2018
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904165058
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904165058
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on osa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) vuonna 2018 alkanutta pilottitutkimusta vyöhyketerapian käytöstä koliikista kärsivien vauvojen hoidossa. Työn tarkoituksena oli kuvata tutkittua tietoa vyöhyketerapian käytöstä ja vaikutuksista lapsiin. Tavoitteena oli tuottaa tietoa yksityishenkilöille vyöhyketerapian hyödyistä lasten hoidossa sekä tiedon lisääminen ammattilaisille, jotta he voisivat hyödyntää sitä lasten hoitotyössä ja vanhempien ohjauksessa.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoon valikoitui yhteensä seitsemän englanninkielistä tutkimusartikkelia, jotka valittiin Cinahl- PubMed- ja Scopus-tietokannoista sekä manuaalisella haulla. Hakuja tehdessä todettiin, että tutkittua tietoa aiheesta ei ole paljoa saatavilla. Tästä johtuen tähän työhön valittiin kaikki hauissa esille tulleet tutkimukset, vaikka ne ovat keskenään hyvin erilaisia ja laadultaan monen tasoisia. Artikkelien analysointiin käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tuloksista ilmeni, että vyöhyketerapian käyttöä lapsilla on tutkittu hyvin vähän. Tehdyt tutkimukset painottuvat Turkkiin, ja tutkimusten kohteet sekä tutkittujen lasten iät vaihtelevat suuresti keskenään. Vyöhyketerapian vaikutusta lapsilla oli tutkittu jännityspäänsärkyyn, CP-vamman oireisiin, suolen toimintaan, koliikkiin ja vauvojen kipuun. Vyöhyketerapialla havaittiin myönteisiä vaikutuksia kaikissa tutkituissa aiheissa lukuun ottamatta suolen toimintaa. Kahdessa tutkimuksessa koeryhmälle annettiin kuitenkin myös muita hoitoja, ja yhdessä tutkimuksessa ei ollut verrokkiryhmää, joten nämä asiat tulee huomioida tuloksia tarkasteltaessa. Missään tutkimuksessa ei kuitenkaan raportoitu vyöhyketerapialla olleen haittavaikutuksia.
Tuloksista voidaan päätellä, että vyöhyketerapiasta on hyötyä täydentävänä hoitomuotona lapsilla. Sitä voidaan suositella niin pienempien kuin isompienkin lasten hoitoon. Tutkimustieto on kuitenkin edelleen vähäistä, ja niissäkään tulokset eivät ole täysin yksiselitteisiä. Aiheesta tarvitaan siis lisää laadukasta tutkimusta, jotta voidaan varmistua vyöhyketerapian hyödyistä.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoon valikoitui yhteensä seitsemän englanninkielistä tutkimusartikkelia, jotka valittiin Cinahl- PubMed- ja Scopus-tietokannoista sekä manuaalisella haulla. Hakuja tehdessä todettiin, että tutkittua tietoa aiheesta ei ole paljoa saatavilla. Tästä johtuen tähän työhön valittiin kaikki hauissa esille tulleet tutkimukset, vaikka ne ovat keskenään hyvin erilaisia ja laadultaan monen tasoisia. Artikkelien analysointiin käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tuloksista ilmeni, että vyöhyketerapian käyttöä lapsilla on tutkittu hyvin vähän. Tehdyt tutkimukset painottuvat Turkkiin, ja tutkimusten kohteet sekä tutkittujen lasten iät vaihtelevat suuresti keskenään. Vyöhyketerapian vaikutusta lapsilla oli tutkittu jännityspäänsärkyyn, CP-vamman oireisiin, suolen toimintaan, koliikkiin ja vauvojen kipuun. Vyöhyketerapialla havaittiin myönteisiä vaikutuksia kaikissa tutkituissa aiheissa lukuun ottamatta suolen toimintaa. Kahdessa tutkimuksessa koeryhmälle annettiin kuitenkin myös muita hoitoja, ja yhdessä tutkimuksessa ei ollut verrokkiryhmää, joten nämä asiat tulee huomioida tuloksia tarkasteltaessa. Missään tutkimuksessa ei kuitenkaan raportoitu vyöhyketerapialla olleen haittavaikutuksia.
Tuloksista voidaan päätellä, että vyöhyketerapiasta on hyötyä täydentävänä hoitomuotona lapsilla. Sitä voidaan suositella niin pienempien kuin isompienkin lasten hoitoon. Tutkimustieto on kuitenkin edelleen vähäistä, ja niissäkään tulokset eivät ole täysin yksiselitteisiä. Aiheesta tarvitaan siis lisää laadukasta tutkimusta, jotta voidaan varmistua vyöhyketerapian hyödyistä.