Laivan kaapeloinnin raportoinnin ja tietokantapäivitysten automatisointi
Sainio, Miikka (2019)
Sainio, Miikka
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904104722
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904104722
Tiivistelmä
Laivan sähköistys on prosessi, jonka läpivieminen aikataulussa on edellytys myös laivan muiden osa-alueiden valmistumiselle. Suurin yksittäinen osa-alue sähköistyksessä on kaapelointiprosessi, jonka toteuttaminen edellyttää yhteistyötä suunnittelulta, työnjohdolta sekä tuotannolta. Useiden tuhansien kaapeleiden ja monen eri toimijan yhdessä suorittama kaapelointiprosessi käyttää ison osan projektiin varatusta ajasta ja tämän prosessin hallintaa kehittämällä voidaan parantaa koko projektin kannattavuutta.
Tässä opinnäytetyössä dokumentoitiin Meyer Turku Oy:lle nykyisen kaapelointiprosessin eri vaiheet suunnittelusta tuotantoon, tuotiin esille prosessin ongelmakohtia sekä listattiin eri toteutusmahdollisuuksia prosessin hallinnan automatisointiin. Hankitun tiedon perusteella tehtiin toimintamallisuunnitelma automatisoinnin toteuttamiselle. Työn toteutus jaettiin kahteen pääosa-alueeseen, raportointiin ja tietokantapäivityksiin. Raportoinnilla tarkoitetaan laivan kaapeloinnin valmiustilanteen raportointia työnsuunnittelulle ja tietokantapäivityksillä näiden valmiustietojen päivittämistä suunnittelun ja työnsuunnittelun yhteiseen tietokantaan.
Raportoinnin automatisoinnin osalta toteutusmahdollisuuksiin sovellettiin automaattista identifiointia, johon kuuluvista tekniikoista valittiin viiva- ja QR-koodit. Näistä tekniikoista tuotiin esille niiden eri ominaisuudet sekä tavat, joilla ne voidaan integroida kaapelointiprosessiin. Automaattista identifiointia hyödynnettiin toteutusmahdollisuuksissa, kuten kannettavissa lukulaitteissa ja kohdennetuissa raportointipisteissä tuotannon käytettäväksi.
Tietokantapäivitysten automatisointiin soveltuvista toteutusmahdollisuuksista tuotiin esille niitä vaihtoehtoja, joita voitiin soveltaa suoraan nykyiseen systeemiin. Päivitysprosessin käyttämän ajan lyhentämiseksi kehitettiin välivaiheita vähentävä sovellus. Tietokannan päivittämisen automatisointiin tuotiin esille kaksi erilaista alustavaa sovellusta, joilla päivitys voidaan suorittaa aiempaa tehokkaammin.
Laivan rakenteellisten ominaisuuksien sekä käytetyn tietokantaohjelmiston rajoitusten vuoksi toimintamallisuunnitelmassa päädyttiin vähemmän resursseja vaativiin kehitysehdotuksiin. Raportoinnin osalta ehdotettiin viivakoodien lisäämistä kaapelointilistoihin ja päivityspisteiden koekäyttöön ottamista. Tietokantapäivityksiin ehdotettiin välivaiheita vähentävän sovelluksen käyttöönottoa sekä tietokannan päivitykseen suunnitellun sovelluksen jatkokehitystä.
Tässä opinnäytetyössä dokumentoitiin Meyer Turku Oy:lle nykyisen kaapelointiprosessin eri vaiheet suunnittelusta tuotantoon, tuotiin esille prosessin ongelmakohtia sekä listattiin eri toteutusmahdollisuuksia prosessin hallinnan automatisointiin. Hankitun tiedon perusteella tehtiin toimintamallisuunnitelma automatisoinnin toteuttamiselle. Työn toteutus jaettiin kahteen pääosa-alueeseen, raportointiin ja tietokantapäivityksiin. Raportoinnilla tarkoitetaan laivan kaapeloinnin valmiustilanteen raportointia työnsuunnittelulle ja tietokantapäivityksillä näiden valmiustietojen päivittämistä suunnittelun ja työnsuunnittelun yhteiseen tietokantaan.
Raportoinnin automatisoinnin osalta toteutusmahdollisuuksiin sovellettiin automaattista identifiointia, johon kuuluvista tekniikoista valittiin viiva- ja QR-koodit. Näistä tekniikoista tuotiin esille niiden eri ominaisuudet sekä tavat, joilla ne voidaan integroida kaapelointiprosessiin. Automaattista identifiointia hyödynnettiin toteutusmahdollisuuksissa, kuten kannettavissa lukulaitteissa ja kohdennetuissa raportointipisteissä tuotannon käytettäväksi.
Tietokantapäivitysten automatisointiin soveltuvista toteutusmahdollisuuksista tuotiin esille niitä vaihtoehtoja, joita voitiin soveltaa suoraan nykyiseen systeemiin. Päivitysprosessin käyttämän ajan lyhentämiseksi kehitettiin välivaiheita vähentävä sovellus. Tietokannan päivittämisen automatisointiin tuotiin esille kaksi erilaista alustavaa sovellusta, joilla päivitys voidaan suorittaa aiempaa tehokkaammin.
Laivan rakenteellisten ominaisuuksien sekä käytetyn tietokantaohjelmiston rajoitusten vuoksi toimintamallisuunnitelmassa päädyttiin vähemmän resursseja vaativiin kehitysehdotuksiin. Raportoinnin osalta ehdotettiin viivakoodien lisäämistä kaapelointilistoihin ja päivityspisteiden koekäyttöön ottamista. Tietokantapäivityksiin ehdotettiin välivaiheita vähentävän sovelluksen käyttöönottoa sekä tietokannan päivitykseen suunnitellun sovelluksen jatkokehitystä.