Palautteen kerääminen 3–5-vuotiailta lapsilta varhaiskasvatuksessa : Haastattelututkimus työntekijöille
Kanniainen, Karoliina; Soratie, Riina (2019)
Kanniainen, Karoliina
Soratie, Riina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904094708
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904094708
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli lastensuojelujärjestö Pesäpuu ry. Opinnäytetyö liittyi toimeksiantajan kehittämistoimintaan, jonka tarkoituksena on kehittää 3–5-vuotiaiden lasten osallisuutta lastensuojelun sijaishuollossa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa, millainen merkitys lapsen palautteella on varhaiskasvatuksessa sekä millaisia menetelmiä siellä käytetään lapsen palautetta kerättäessä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä 3–5-vuotiaiden lasten kanssa työskentelevien eri alojen ammattilaisten tietoisuutta lapsilta kerättävän palautteen tärkeydestä.
Tutkimusaineisto koostui päiväkotien työntekijöille toteutetuista puolistrukturoiduista teemahaastatteluista. Yksilö- ja ryhmähaastatteluja järjestettiin yhteensä kuusi ja niihin osallistui yhteensä 12 työntekijää Jyväskylän kaupungin päiväkodeista ja Laukaan kunnan alueella sijaitsevista päiväkodeista. Aineisto analysoitiin teema-analyysia hyödyntäen.
Tutkimustulosten mukaan työntekijät kokevat lapsen palautteen ilmenevän moniulotteisesti varhaiskasvatuksessa. Perusteina palautteen keräämiselle pidettiin lapsen oikeutta ilmaista mielipide, tulla kuulluksi ja vaikuttaa. Työntekijöiden tulee mahdollistaa edellytykset lapsen palautteen keräämiselle. Lapselta saatu palaute hyödynnetään työntekijöiden itsearviointiin sekä varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja kehittämiseen.
Tutkimus osoitti, että varhaiskasvatuksessa 3–5-vuotiaiden lasten kanssa käytettäviä palautteenkeruumenetelmiä ovat havainnointi, erilaiset keskustelumenetelmät sekä erilaiset kuvalliset ja symboliset menetelmät. Lisäksi lapsen palautetta tulee työntekijöiden tietoon vanhempien kautta. 3–5-vuotiaan lapsen kehitystason vuoksi palautteen keräämiseen liittyy erityispiirteitä, jotka on tärkeä ottaa huomioon menetelmiä käytettäessä.
Tutkimusaineisto koostui päiväkotien työntekijöille toteutetuista puolistrukturoiduista teemahaastatteluista. Yksilö- ja ryhmähaastatteluja järjestettiin yhteensä kuusi ja niihin osallistui yhteensä 12 työntekijää Jyväskylän kaupungin päiväkodeista ja Laukaan kunnan alueella sijaitsevista päiväkodeista. Aineisto analysoitiin teema-analyysia hyödyntäen.
Tutkimustulosten mukaan työntekijät kokevat lapsen palautteen ilmenevän moniulotteisesti varhaiskasvatuksessa. Perusteina palautteen keräämiselle pidettiin lapsen oikeutta ilmaista mielipide, tulla kuulluksi ja vaikuttaa. Työntekijöiden tulee mahdollistaa edellytykset lapsen palautteen keräämiselle. Lapselta saatu palaute hyödynnetään työntekijöiden itsearviointiin sekä varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja kehittämiseen.
Tutkimus osoitti, että varhaiskasvatuksessa 3–5-vuotiaiden lasten kanssa käytettäviä palautteenkeruumenetelmiä ovat havainnointi, erilaiset keskustelumenetelmät sekä erilaiset kuvalliset ja symboliset menetelmät. Lisäksi lapsen palautetta tulee työntekijöiden tietoon vanhempien kautta. 3–5-vuotiaan lapsen kehitystason vuoksi palautteen keräämiseen liittyy erityispiirteitä, jotka on tärkeä ottaa huomioon menetelmiä käytettäessä.