Positiivisen vuorovaikutuksen tukeminen lapsiperheille suunnatuissa toiminnallisissa tapahtumissa
Isoherranen, Kerttu (2019)
Isoherranen, Kerttu
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904094687
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904094687
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli positiivisen vuorovaikutuksen tukeminen lapsiperheille suunnatuissa tapahtumissa. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä, jossa aiheeseen perehdyttiin kirjallisuuskatsauksellisessa viitekehyksessä ja toiminnan mallintamiseksi järjestettiin tapahtumapäivä Perhekeskus Teppanan kohtaamispaikassa avoimien perhekerhojen asiakkaille. Kootun teoriatiedon sekä tapahtuman suunnittelun ja järjestämisen perusteella tehtiin johtopäätökset, joissa pohdittiin keinoja, kuinka positiivista vuorovaikutusta voidaan tukea tämän tyylisissä toiminnallisissa päivissä. Liitteeksi tehtiin myös tiivis tapahtumanjärjestäjän muistilista parantamaan opinnäytetyön hyödynnettävyyttä.
Teoreettiseen viitekehykseen koottiin tietoperusta, jossa ensimmäisessä osassa perusteltiin, miksi on tärkeää kiinnittää huomiota vanhemman ja lapsen positiivisen vuorovaikutuksen tukemiseen ja mikä merkitys myönteisillä kokemuksilla voi olla lapsen kehityksen ja oppimisen kannalta. Toisessa osassa tarkasteltiin aihetta käytännöllisemmästä näkökulmasta ja tuotiin esille keinoja, kuinka vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta voidaan esimerkiksi tukea. Toiminnallinen osuus kuvattiin esittelemällä suunnitteluvaihe ja totetutus sekä perustelemalla valinnat kytkemällä ne teoriaan.
Johtopäätöksissä kerrottiin, minkälaisia havaintoja päivän totetutuksen myötä oli tehty; oliko suunnittelussa onnistuttu tekemään sellaisia valintoja, että ne käytännössä tukivat tavoitteiden täyttymistä. Palautteen ja havaintojen mukaan toteutus tuki positiivista vuorovaikutusta ja johtopäätöksenä todettiin suunnitteluvaiheella olleen suurin merkitys tapahtuman onnistumisen kannalta. Suunnitteluvaiheessa toimintapisteet oli suunniteltu sellaisiksi, että ne osallistivat vanhemman ja lapsen yhteiseen toimintaan ja tehtäviin oli sisällytetty positiivisen palautteen sanallistaminen. Vanhempien antamien kirjallisten palautteiden ja ohjaajien tekemien havaintojen perusteella tavoitteisiin päästiin kyseisessä tapahtumassa niin kuin oli suunniteltu. Johtopäätöksissä todettiin myös, että kohderyhmän tarpeiden huomioiminen suunnittelussa oli tärkeää ja että lasten ikätason mukaisien tehtävien valikoiminen sopiviksi piti miettiä tarkasti, jottei osallistumisen mielekkyys kariutuisi liian helppoon tai haastavaan toimintaan.
Teoreettiseen viitekehykseen koottiin tietoperusta, jossa ensimmäisessä osassa perusteltiin, miksi on tärkeää kiinnittää huomiota vanhemman ja lapsen positiivisen vuorovaikutuksen tukemiseen ja mikä merkitys myönteisillä kokemuksilla voi olla lapsen kehityksen ja oppimisen kannalta. Toisessa osassa tarkasteltiin aihetta käytännöllisemmästä näkökulmasta ja tuotiin esille keinoja, kuinka vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta voidaan esimerkiksi tukea. Toiminnallinen osuus kuvattiin esittelemällä suunnitteluvaihe ja totetutus sekä perustelemalla valinnat kytkemällä ne teoriaan.
Johtopäätöksissä kerrottiin, minkälaisia havaintoja päivän totetutuksen myötä oli tehty; oliko suunnittelussa onnistuttu tekemään sellaisia valintoja, että ne käytännössä tukivat tavoitteiden täyttymistä. Palautteen ja havaintojen mukaan toteutus tuki positiivista vuorovaikutusta ja johtopäätöksenä todettiin suunnitteluvaiheella olleen suurin merkitys tapahtuman onnistumisen kannalta. Suunnitteluvaiheessa toimintapisteet oli suunniteltu sellaisiksi, että ne osallistivat vanhemman ja lapsen yhteiseen toimintaan ja tehtäviin oli sisällytetty positiivisen palautteen sanallistaminen. Vanhempien antamien kirjallisten palautteiden ja ohjaajien tekemien havaintojen perusteella tavoitteisiin päästiin kyseisessä tapahtumassa niin kuin oli suunniteltu. Johtopäätöksissä todettiin myös, että kohderyhmän tarpeiden huomioiminen suunnittelussa oli tärkeää ja että lasten ikätason mukaisien tehtävien valikoiminen sopiviksi piti miettiä tarkasti, jottei osallistumisen mielekkyys kariutuisi liian helppoon tai haastavaan toimintaan.