Lasten fysioterapian toteutusympäristö
Mikkola, Karoliina; Vepsäläinen, Iida (2019)
Mikkola, Karoliina
Vepsäläinen, Iida
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904054458
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904054458
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sähköisen kyselylomakkeen avulla millaisissa ympäristöissä fysioterapeutit toteuttavat fysioterapiaa lasten (0-15 -vuotiaiden) kanssa ja mitä mieltä he kyseisistä ympäristöistä ovat. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota tämän hetkistä tutkimustietoa liittyen neljään eri ympäristöön: leikkipuistoon, metsään, uima-altaaseen/veteen ja kouluun ja tuoda esiin missä lasten fysioterapeutit tällä hetkellä terapiaa toteuttavat lasten kanssa niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella.
Opinnäytetyön teoriaosuus toteutettiin kirjallisuuskatsauksen tavoin, käyttäen PubMed tietokantaa. Kyselylomake tehtiin Google Forms:lla ja se lähetettiin Terapiatalo Tonukselle palautteen saamista varten. Kyselyn muokkaamisen jälkeen lopullinen versio lähetettiin Lasten Fysioterapia ry:n kautta kaikille yhdistykseen kuuluville, lasten kanssa työskenteleville fysioterapeuteille (noin 230 jäsentä). Saimme kyselyyn 56 vastausta, joista suurin osa oli yksityisen sektorin alla työskenteleviltä fysioterapeuteilta (67,9 %).
Vastaanottohuone ja päiväkoti tai koulu olivat käytetyimmät ympäristöt kaikkien kyselyn vastausten perusteella. Vastaajat kertoivat vastaanottohuoneen olevan monipuolinen sen tarkoituksenmukaisen ja kattavan välineistön ansiosta. Päiväkodin tai koulun hyvinä puolina pidettiin erityisesti mahdollisuutta ohjata henkilökuntaa ja lapsen kanssa tekemisissä olevia ihmisiä. Lisäksi opittujen asioiden koettiin olevan integroitavissa lapsen arkeen. Fysioterapian toteutusympäristön valintaan vaikuttivat vastaajien mukaan eniten organisaation antamat ohjeistukset. Lisäksi maksu- tai kuntoutussuunnitelman sisällöllä sekä työpaikan resursseilla oli kyselyyn vastanneiden fysioterapeuttien mukaan suuri vaikutus fysioterapian toteutukseen.
Vastaanottohuoneen suosio fysioterapian toteutuksessa oli odotettavissa, sillä tilat on usein suunniteltu juuri fysioterapian toteutukseen. Asiakkaiden rajautuessa lapsiin myös päiväkodin tai koulun korkea käyttömäärä tuntui luonnolliselta. Tulevaisuudessa eri ympäristöjen vaikutuksia lapsen fysioterapian toteutuksessa olisi hyvä tutkia tarkemmin, rajaamalla lasten ikää tai diagnoosia. Tähän liittyen olisi lisäksi hyödyllistä saada ajankohtaista tietoa ja kokemuksia myös tarkemmin lasten parissa työskenteleviltä fysioterapeuteilta, jotka käyttävät terapian toteutuksessa monipuolisesti erilaisia ympäristöjä.
Opinnäytetyön teoriaosuus toteutettiin kirjallisuuskatsauksen tavoin, käyttäen PubMed tietokantaa. Kyselylomake tehtiin Google Forms:lla ja se lähetettiin Terapiatalo Tonukselle palautteen saamista varten. Kyselyn muokkaamisen jälkeen lopullinen versio lähetettiin Lasten Fysioterapia ry:n kautta kaikille yhdistykseen kuuluville, lasten kanssa työskenteleville fysioterapeuteille (noin 230 jäsentä). Saimme kyselyyn 56 vastausta, joista suurin osa oli yksityisen sektorin alla työskenteleviltä fysioterapeuteilta (67,9 %).
Vastaanottohuone ja päiväkoti tai koulu olivat käytetyimmät ympäristöt kaikkien kyselyn vastausten perusteella. Vastaajat kertoivat vastaanottohuoneen olevan monipuolinen sen tarkoituksenmukaisen ja kattavan välineistön ansiosta. Päiväkodin tai koulun hyvinä puolina pidettiin erityisesti mahdollisuutta ohjata henkilökuntaa ja lapsen kanssa tekemisissä olevia ihmisiä. Lisäksi opittujen asioiden koettiin olevan integroitavissa lapsen arkeen. Fysioterapian toteutusympäristön valintaan vaikuttivat vastaajien mukaan eniten organisaation antamat ohjeistukset. Lisäksi maksu- tai kuntoutussuunnitelman sisällöllä sekä työpaikan resursseilla oli kyselyyn vastanneiden fysioterapeuttien mukaan suuri vaikutus fysioterapian toteutukseen.
Vastaanottohuoneen suosio fysioterapian toteutuksessa oli odotettavissa, sillä tilat on usein suunniteltu juuri fysioterapian toteutukseen. Asiakkaiden rajautuessa lapsiin myös päiväkodin tai koulun korkea käyttömäärä tuntui luonnolliselta. Tulevaisuudessa eri ympäristöjen vaikutuksia lapsen fysioterapian toteutuksessa olisi hyvä tutkia tarkemmin, rajaamalla lasten ikää tai diagnoosia. Tähän liittyen olisi lisäksi hyödyllistä saada ajankohtaista tietoa ja kokemuksia myös tarkemmin lasten parissa työskenteleviltä fysioterapeuteilta, jotka käyttävät terapian toteutuksessa monipuolisesti erilaisia ympäristöjä.