Asiantuntijarooliin perehdyttäminen ja prosessin kehittäminen
Salonen, Erika (2019)
Salonen, Erika
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904044383
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904044383
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Laurea-ammattikorkeakoulun perehdyttämisprosessin nykytilaa sekä tutkimuksen tulosten perusteella laatia kehitysehdotuksia prosessin uudistamiseksi. Laurea-ammattikorkeakoulun tahtotilana on kehittää perehdytysprosessia enemmän henkilöstön tarpeita vastaavaksi, ja tämä opinnäytetyö määrittelee kehittämisprosessin lähtökohdat. Tarkoituksena oli myös kartoittaa, millaisia asioita asiantuntijatehtävissä toimivat työntekijät arvostavat perehdytyksessä.
Teoreettinen viitekehys koostuu perehdyttämiseen liittyvästä kirjallisuudesta ja artikkeleista. Perehdyttämisen nähdään usein olevan yksi merkittävimpiä prosesseja organisaatioille. Sen huolellinen suunnitteleminen ja oikeanlainen toteutus tuo kilpailuetua globalisoituneessa ja digitalisoituneessa maailmassa. Perehdyttäminen lisää henkilöstön työhyvinvointia, sitoutumista ja uralla menestymistä. Se on kaksisuuntainen vuorovaikutustilanne, jossa oppii perehdytettävän lisäksi myös organisaatio. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään asiantuntijaroolin perehdyttämisen tärkeimpiä tavoitteita, jotka ovat henkilöstön sitouttaminen, työyhteisöön sopeuttaminen sekä oman asiantuntijuuden vahvistaminen.
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin käyttämällä kvantitatiivista eli määrällistä sekä kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimus jakautui kahteen vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe toteutettiin kyselytutkimuksena verkkopohjaisella kyselylomakkeella, johon sisältyi sekä strukturoituja sekä puolistrukturoituja vastausvaihtoehtoja. Ensimmäisen vaiheen kohderyhmään kuului kaikki Laurea-ammattikorkeakoulussa kahden vuoden sisällä aloittaneet työntekijät. Kyselyyn vastasi 61,3% kohderyhmän jäsenistä. Toinen vaihe toteutettiin puolistrukturoidusti teemahaastatteluina. Teemahaastatteluiden avulla pyrittiin syventämään kyselytutkimuksesta saatuja tuloksia.
Tutkimuksen avulla saatiin hyvä kuva työntekijöiden kokemuksesta kohdeorganisaation perehdytysprosessista. Osana nykytila-analyysiä määritellään kohdeorganisaation perehdytysprosessin hyväksi koetut asiat sekä kehittämiskohteet. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kohdeorganisaation perehdytysprosessi on koettu eri tavalla ei yksilöiden välillä. Eroja löytyi lähes kaikista tutkittavista osa-alueista. Tutkimuksessa nousi esille kohderyhmän kokemus hyvästä vastaanotosta ja välittävästä ilmapiiristä, mutta kehitettävää löytyi perehdytyksen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Opinnäytetyössä esitellään kehitysehdotuksia perehdytysprosessiin tutkimuksen tuloksien perusteella.
Teoreettinen viitekehys koostuu perehdyttämiseen liittyvästä kirjallisuudesta ja artikkeleista. Perehdyttämisen nähdään usein olevan yksi merkittävimpiä prosesseja organisaatioille. Sen huolellinen suunnitteleminen ja oikeanlainen toteutus tuo kilpailuetua globalisoituneessa ja digitalisoituneessa maailmassa. Perehdyttäminen lisää henkilöstön työhyvinvointia, sitoutumista ja uralla menestymistä. Se on kaksisuuntainen vuorovaikutustilanne, jossa oppii perehdytettävän lisäksi myös organisaatio. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään asiantuntijaroolin perehdyttämisen tärkeimpiä tavoitteita, jotka ovat henkilöstön sitouttaminen, työyhteisöön sopeuttaminen sekä oman asiantuntijuuden vahvistaminen.
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin käyttämällä kvantitatiivista eli määrällistä sekä kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimus jakautui kahteen vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe toteutettiin kyselytutkimuksena verkkopohjaisella kyselylomakkeella, johon sisältyi sekä strukturoituja sekä puolistrukturoituja vastausvaihtoehtoja. Ensimmäisen vaiheen kohderyhmään kuului kaikki Laurea-ammattikorkeakoulussa kahden vuoden sisällä aloittaneet työntekijät. Kyselyyn vastasi 61,3% kohderyhmän jäsenistä. Toinen vaihe toteutettiin puolistrukturoidusti teemahaastatteluina. Teemahaastatteluiden avulla pyrittiin syventämään kyselytutkimuksesta saatuja tuloksia.
Tutkimuksen avulla saatiin hyvä kuva työntekijöiden kokemuksesta kohdeorganisaation perehdytysprosessista. Osana nykytila-analyysiä määritellään kohdeorganisaation perehdytysprosessin hyväksi koetut asiat sekä kehittämiskohteet. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kohdeorganisaation perehdytysprosessi on koettu eri tavalla ei yksilöiden välillä. Eroja löytyi lähes kaikista tutkittavista osa-alueista. Tutkimuksessa nousi esille kohderyhmän kokemus hyvästä vastaanotosta ja välittävästä ilmapiiristä, mutta kehitettävää löytyi perehdytyksen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Opinnäytetyössä esitellään kehitysehdotuksia perehdytysprosessiin tutkimuksen tuloksien perusteella.