Jalo-lemmikkituotteiden tunnettuus
Väänänen, Karoliina (2019)
Väänänen, Karoliina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904034317
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904034317
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee kuluttajan ostoprosessiin liittyviä tekijöitä. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää Jalo-lemmikkituotteiden tunnettuus brändinä. Työllä pyritään sen lisäksi selvittämään ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä kuluttajien ostaessa lemmikkituotteita. Työn toimeksiantajana toimii Oy Transmeri AB, joka on päivittäistuotteiden ja kosmetiikan maahantuontia ja markkinointia tekevä suomalainen perheyritys. Toimeksianto koskee yrityksen lemmikeille suunnattua Jalo-tuotemerkkiä.
Työn teoriaosuus käsittelee kuluttajan ostoprosessia, kuluttajakäyttäytymistä ja brändiä. Näihin aiheisiin nojaten luodaan työn teoreettinen viitekehys, jossa teorian aihealueet nivoutuvat yhteen. Teoreettisen viitekehyksen pohjalta tehtiin kvantitatiivinen tutkimus. Tutkimuksen aiheena on Jalo-lemmikkituotteiden tunnettuus, joten sen pääkysymys on ”Kuinka tunnettu brändi Jalo on lemmikkituotteita ostavien kuluttajien keskuudessa?”. Tutkimuksen alakysymykset ovat ”Millaiseksi brändiksi kohderyhmä kokee Jalon?” ja ”Mitkä tekijät vaikuttavat kuluttajan ostopäätökseen eniten, kun tuotteita ostetaan lemmikille?”. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena tammikuussa 2019. Linkki kyselyyn jaettiin opinnäytetyön kirjoittajan Facebook-seinällä sekä joissain lemmikkiaiheisissa Facebook-ryhmissä. Kyselytutkimukseen saatiin yhteensä 238 vastausta.
Tutkimustulokset analysoitiin huolellisesti ja tuloksia verrattiin työn teoreettiseen viitekehykseen. Lisäksi tutkimustuloksia arvioitiin kysymys kerrallaan ja suhteessa toisiinsa. Tutkimustuloksista selvisi, että Jalo ei brändinä ole kovinkaan tunnettu, vaikka Jalon tunteneet vastaajat kokivatkin brändin hyväksi. Jalo oli tuttu tuotemerkki vain 25 prosentille vastaajista ja Jalon tuotteita oli viimeisen vuoden aikana ostanut heistäkin vain 20 prosenttia. Jalon tuotteet koettiin hyviksi hinta-laatusuhteeltaan, käytännöllisiksi ja hyviksi lemmikeille. Vastauksista selvisi myös, että samat tekijät eli tuotteen hinta, laatu ja lemmikin mieltymykset koettiin tärkeimmiksi tekijöiksi ostettaessa tuotteita lemmikille.
Tämä opinnäytetyö on toteutettu ajalla marraskuu 2018 – maaliskuu 2019.
Työn teoriaosuus käsittelee kuluttajan ostoprosessia, kuluttajakäyttäytymistä ja brändiä. Näihin aiheisiin nojaten luodaan työn teoreettinen viitekehys, jossa teorian aihealueet nivoutuvat yhteen. Teoreettisen viitekehyksen pohjalta tehtiin kvantitatiivinen tutkimus. Tutkimuksen aiheena on Jalo-lemmikkituotteiden tunnettuus, joten sen pääkysymys on ”Kuinka tunnettu brändi Jalo on lemmikkituotteita ostavien kuluttajien keskuudessa?”. Tutkimuksen alakysymykset ovat ”Millaiseksi brändiksi kohderyhmä kokee Jalon?” ja ”Mitkä tekijät vaikuttavat kuluttajan ostopäätökseen eniten, kun tuotteita ostetaan lemmikille?”. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena tammikuussa 2019. Linkki kyselyyn jaettiin opinnäytetyön kirjoittajan Facebook-seinällä sekä joissain lemmikkiaiheisissa Facebook-ryhmissä. Kyselytutkimukseen saatiin yhteensä 238 vastausta.
Tutkimustulokset analysoitiin huolellisesti ja tuloksia verrattiin työn teoreettiseen viitekehykseen. Lisäksi tutkimustuloksia arvioitiin kysymys kerrallaan ja suhteessa toisiinsa. Tutkimustuloksista selvisi, että Jalo ei brändinä ole kovinkaan tunnettu, vaikka Jalon tunteneet vastaajat kokivatkin brändin hyväksi. Jalo oli tuttu tuotemerkki vain 25 prosentille vastaajista ja Jalon tuotteita oli viimeisen vuoden aikana ostanut heistäkin vain 20 prosenttia. Jalon tuotteet koettiin hyviksi hinta-laatusuhteeltaan, käytännöllisiksi ja hyviksi lemmikeille. Vastauksista selvisi myös, että samat tekijät eli tuotteen hinta, laatu ja lemmikin mieltymykset koettiin tärkeimmiksi tekijöiksi ostettaessa tuotteita lemmikille.
Tämä opinnäytetyö on toteutettu ajalla marraskuu 2018 – maaliskuu 2019.