Emolehmien maidon koostumus alkulaktaatiokaudella
Sillanpää, Heta (2019)
Lataukset:
Sillanpää, Heta
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904034297
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904034297
Tiivistelmä
Emolehmätuotannossa tärkein tavoite on tuottaa laadukkaita, hyvin kasvavia ja elinvoimaisia vasikoita. Ravitseva maito on edellytys vasikoiden hyvälle kasvulle etenkin niiden ensimmäisinä elinkuukausina.
Suomessa emolehmien maidon koostumusta on tutkittu hyvin vähän, joten lisätutkimukselle katsottiin olevan tarvetta. Aihe on ajankohtainen, sillä vuonna 2017 julkaistiin emolehmille uudet ruokintasuositukset. Opinnäytetyössä tutkittiin aberdeen angus-, charolais-, ja hereford-rotuisten emolehmien maidon koostumusta rajaten näytteenottoaika alkulaktaatiokaudelle. Opinnäytetyössä tutkittiin myös ruokinnan onnistumista maidon pitoisuuksien perusteella. Karjat olivat kevätpoikivia, joten aineistonkeruu suoritettiin kevään ja alkukesän 2018 aikana.
Yhteensä maitonäytteitä saatiin 77 kappaletta, joista 23 oli angus-emoilta. Charolais- ja hereford-emoilta näytteitä saatiin molemmilta roduilta 27. Tuloksia verrattiin aikaisempiin tutkimuksiin ja tulosten osalta havaittiin samankaltaisuuksia aikaisempien tutkimusten kanssa. Emolehmien maidon valkuaispitoisuuden huomattiin olevan hieman korkeampi (3,76 % – 3,95 %) kuin aikaisemmissa näitä rotuja koskeneissa tutkimuksissa (2,90 % – 3,50 %). Vastaavasti maidon laktoosipitoisuus oli alhaisempi (3,98 % – 4,40 %) verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin (4,65 % – 5,50 %). Maidon ureapitoisuudet olivat tässä tutkimuksessa matalat etenkin angus- ja hereford-emoilla.
Tässä tutkimuksessa ei ollut mahdollisuutta mitata emojen maitotuotosta, joten näytteet on lypsetty käsin. Tämä aiheutti arveluttavia tuloksia etenkin maidon rasvapitoisuuden osalta.
Suomessa emolehmien maidon koostumusta on tutkittu hyvin vähän, joten lisätutkimukselle katsottiin olevan tarvetta. Aihe on ajankohtainen, sillä vuonna 2017 julkaistiin emolehmille uudet ruokintasuositukset. Opinnäytetyössä tutkittiin aberdeen angus-, charolais-, ja hereford-rotuisten emolehmien maidon koostumusta rajaten näytteenottoaika alkulaktaatiokaudelle. Opinnäytetyössä tutkittiin myös ruokinnan onnistumista maidon pitoisuuksien perusteella. Karjat olivat kevätpoikivia, joten aineistonkeruu suoritettiin kevään ja alkukesän 2018 aikana.
Yhteensä maitonäytteitä saatiin 77 kappaletta, joista 23 oli angus-emoilta. Charolais- ja hereford-emoilta näytteitä saatiin molemmilta roduilta 27. Tuloksia verrattiin aikaisempiin tutkimuksiin ja tulosten osalta havaittiin samankaltaisuuksia aikaisempien tutkimusten kanssa. Emolehmien maidon valkuaispitoisuuden huomattiin olevan hieman korkeampi (3,76 % – 3,95 %) kuin aikaisemmissa näitä rotuja koskeneissa tutkimuksissa (2,90 % – 3,50 %). Vastaavasti maidon laktoosipitoisuus oli alhaisempi (3,98 % – 4,40 %) verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin (4,65 % – 5,50 %). Maidon ureapitoisuudet olivat tässä tutkimuksessa matalat etenkin angus- ja hereford-emoilla.
Tässä tutkimuksessa ei ollut mahdollisuutta mitata emojen maitotuotosta, joten näytteet on lypsetty käsin. Tämä aiheutti arveluttavia tuloksia etenkin maidon rasvapitoisuuden osalta.