Hyötykasvien viljelyhistoria Kultarannassa
Salo, Paula (2019)
Salo, Paula
2019
Kaikki oikeudet pidätetään
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903314067
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903314067
Tiivistelmä
Kultarannan rakennutti maanviljelyneuvos Alfred Kordelin vuosina 1914 – 1916. Kordelinin äkillisen kuoleman seurauksena huvilatila lahjoitettiin Turun Suomalaiselle Yliopistoseuralle. Vuonna 1923 Kultarannan omistus siirtyi Suomen valtiolle ja tila on toiminut siitä lähtien tasavallan presidentin kesäasuntona. Kultaranta sijaitsee Naantalissa Luonnonmaa-nimisellä saarella. Tänä päivänä koko tilan pinta-ala on 54 hehtaaria, johon kuuluvat useiden rakennusten lisäksi hyöty- ja metsäpuutarha sekä puisto. Kultarannan puutarhalla tuotetaan tasavallan presidentin talouteen niin kukat kuin vihanneksetkin.
Tässä opinnäytetyössä selvitetään Kultarannan huvilatilan viljelyhistoriaa hyötykasvien osalta. Tarkoituksena oli kerätä tietoa kaikilta vuosikymmeniltä 1920-luvulta alkaen tähän päivään sekä tallettaa tietoa tilan historiikkiin, jonne ei ole aikaisemmin kerätty tietoa hyötykasveista. Opinnäytetyön teoriatausta koottiin eri aikakausilta olevista arkistoista ja lähteistä. Lisäksi osa tiedoista saatiin avoimilla haastatteluilla vanhoilta työntekijöiltä sekä Suomen viljelystä kertovasta kirjallisuudesta. Tilaajana työssä toimii tasavallan presidentin kanslia.
Vuosisadan aikana Kultarannan toiminnan tarkoitus on muuttunut useaan otteeseen. Aluksi tila toimi yksityisenä huvilana, mutta pian siitä muodostui Suomen presidenttien kesäasunto, josta hoidetaan virka- ja edustustehtäviä. Lisäksi puistossa vierailee joka kesä tuhansia turisteja. Puutarha, erityisesti hyötypuutarha, on mukautunut nykypäivän käyttötarkoitukseensa. Aikaisemmin tila tavoitteli omavaraisuutta ja siellä oli suora- ja torimyyntiä vielä 1960-luvulla. Nykyään kasviksia tuotetaan lähinnä presidentin talouden käyttöön.
Tässä opinnäytetyössä selvitetään Kultarannan huvilatilan viljelyhistoriaa hyötykasvien osalta. Tarkoituksena oli kerätä tietoa kaikilta vuosikymmeniltä 1920-luvulta alkaen tähän päivään sekä tallettaa tietoa tilan historiikkiin, jonne ei ole aikaisemmin kerätty tietoa hyötykasveista. Opinnäytetyön teoriatausta koottiin eri aikakausilta olevista arkistoista ja lähteistä. Lisäksi osa tiedoista saatiin avoimilla haastatteluilla vanhoilta työntekijöiltä sekä Suomen viljelystä kertovasta kirjallisuudesta. Tilaajana työssä toimii tasavallan presidentin kanslia.
Vuosisadan aikana Kultarannan toiminnan tarkoitus on muuttunut useaan otteeseen. Aluksi tila toimi yksityisenä huvilana, mutta pian siitä muodostui Suomen presidenttien kesäasunto, josta hoidetaan virka- ja edustustehtäviä. Lisäksi puistossa vierailee joka kesä tuhansia turisteja. Puutarha, erityisesti hyötypuutarha, on mukautunut nykypäivän käyttötarkoitukseensa. Aikaisemmin tila tavoitteli omavaraisuutta ja siellä oli suora- ja torimyyntiä vielä 1960-luvulla. Nykyään kasviksia tuotetaan lähinnä presidentin talouden käyttöön.