Maalämpöurakka ja sen todellinen kannattavuus
Kvarnström, Mathias (2019)
Kvarnström, Mathias
2019
Kaikki oikeudet pidätetään
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903253741
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903253741
Tiivistelmä
Parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean mietinnössä suositellaan energiapäästöjärjestelmän muuttamista mahdollisimman päästöttömäksi vuoteen 2050 mennessä. Sipilän hallitus on tukenut tätä tavoitetta. Riippuen sähkön tuotantotavasta maalämpö voisi olla yksi ratkaisu tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
Maalämpöurakassa on monta eri vaihetta. Lämpökaivot porataan tai lämmönkeruupiirien kaivuutyöt suoritetaan heti urakan alussa. Lämpökaivojen poraukset tulee tehdä toimenpideluvan määräysten mukaisesti huomioiden kaivojen etäisyydet suhteessa tontin rajoihin, rakennuksiin ja kaivojen keskinäisiin etäisyyksiin. Lämmönkeruupiirissä maalämpöpumppu kierrättää lämmönkeruunestettä. Lämmönkeruupiiri voi toisinaan olla melko laaja, joten pihan kaivuutyöt voivat olla mittavat.
Maalämpöjärjestelmä vie enemmän tilaa lämmönjakohuoneessa kuin kaukolämpökeskus. Ulospuhallusilman lämmöntalteenotossa eli PILP:issä on huomioitava, että nousulinja on tuotava katolle esimerkiksi porrashuoneen kautta tai ulkokautta. Jos maalämpöputket halutaan vetää ulkokautta, tulee siihen olla lupa kunnalta tai kaupungilta. Aina lupaa ei myönnetä.
Maalämpöurakan hinta muodostuu pääasiassa järjestelmän suunnittelusta, maalämpöpumpuista, lämmönkeruujärjestelmästä, poistoilman lämmön talteenottojärjestelmästä (jos on), piha- ja maansiirtotöistä, käyttöveden varaajasta, sähkötöistä, putkitöistä, eristystöistä sekä mahdollisista muista kohteen vaatimista töistä. Hintaan sisältyy myös vanhan lämmönvaihdinpaketin purku. Vuonna 2017 myönnettiin maalämpöurakan työosuuksiin kotitalousvähennystä noin 2400 €/henkilö. Kotitalousvähennystä voi nykyisin saada vain luonnollinen henkilö, ei asunto-osakeyhtiö.
Maalämpöurakan kestoksi voidaan arvioida tavallisessa keskikokoisessa kerrostalossa 13 viikkoa toimenpideluvan saamisesta, mikäli kaikki menee suunnitellusti eikä suurempia ongelmia synny. Maalämpöurakka tulee valmistella hyvin. Kiinteistön omistajan on hyvä perehtyä maalämpöurakan kulkuun ja laajuuteen. Urakan hinta-arvio tulee olla tiedossa ennen urakkapäätöstä ja siinä on hyvä myös huomioida aika, jonka aikana maalämpöurakan kustannukset on saatu katettua. Selvitys maalämpöurakan kannattavuudesta on edullinen tapa saada tarvittava tieto siitä, kannattaako maalämpöön siirtyä.
Tässä opinnäytetyössä tutkittujen kohteiden tulosten perusteella voidaan sanoa, että maalämmön avulla saadaan säästöä huomattavan paljon kaukolämpöön verrattuna. Tutkittujen kohteiden keskisäästö vuodessa oli noin 25 421 €. Kaikki tutkittavat kohteet saavuttivat yli 15 000 € säästöä/vuosi.
Tässä opinnäytetyössä pystyttiin tutkimaan vain 10 maalämpöurakkakohdetta. Kohteiden määrän jäädessä suhteellisen pieneksi, tässä opinnäytetyössä esille tulleita tuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkia maalämpöurakoita. Opinnäytetyö ei siten anna kokonaisvaltaista kuvaa siitä, kuinka kannattavaa maalämpöön vaihto on. Opinnäytetyö antaa kuitenkin tietoa siitä, miten maalämpöön vaihto on onnistunut tutkimukseen osallistuneissa kymmenessä kohteessa.
Maalämpöurakassa on monta eri vaihetta. Lämpökaivot porataan tai lämmönkeruupiirien kaivuutyöt suoritetaan heti urakan alussa. Lämpökaivojen poraukset tulee tehdä toimenpideluvan määräysten mukaisesti huomioiden kaivojen etäisyydet suhteessa tontin rajoihin, rakennuksiin ja kaivojen keskinäisiin etäisyyksiin. Lämmönkeruupiirissä maalämpöpumppu kierrättää lämmönkeruunestettä. Lämmönkeruupiiri voi toisinaan olla melko laaja, joten pihan kaivuutyöt voivat olla mittavat.
Maalämpöjärjestelmä vie enemmän tilaa lämmönjakohuoneessa kuin kaukolämpökeskus. Ulospuhallusilman lämmöntalteenotossa eli PILP:issä on huomioitava, että nousulinja on tuotava katolle esimerkiksi porrashuoneen kautta tai ulkokautta. Jos maalämpöputket halutaan vetää ulkokautta, tulee siihen olla lupa kunnalta tai kaupungilta. Aina lupaa ei myönnetä.
Maalämpöurakan hinta muodostuu pääasiassa järjestelmän suunnittelusta, maalämpöpumpuista, lämmönkeruujärjestelmästä, poistoilman lämmön talteenottojärjestelmästä (jos on), piha- ja maansiirtotöistä, käyttöveden varaajasta, sähkötöistä, putkitöistä, eristystöistä sekä mahdollisista muista kohteen vaatimista töistä. Hintaan sisältyy myös vanhan lämmönvaihdinpaketin purku. Vuonna 2017 myönnettiin maalämpöurakan työosuuksiin kotitalousvähennystä noin 2400 €/henkilö. Kotitalousvähennystä voi nykyisin saada vain luonnollinen henkilö, ei asunto-osakeyhtiö.
Maalämpöurakan kestoksi voidaan arvioida tavallisessa keskikokoisessa kerrostalossa 13 viikkoa toimenpideluvan saamisesta, mikäli kaikki menee suunnitellusti eikä suurempia ongelmia synny. Maalämpöurakka tulee valmistella hyvin. Kiinteistön omistajan on hyvä perehtyä maalämpöurakan kulkuun ja laajuuteen. Urakan hinta-arvio tulee olla tiedossa ennen urakkapäätöstä ja siinä on hyvä myös huomioida aika, jonka aikana maalämpöurakan kustannukset on saatu katettua. Selvitys maalämpöurakan kannattavuudesta on edullinen tapa saada tarvittava tieto siitä, kannattaako maalämpöön siirtyä.
Tässä opinnäytetyössä tutkittujen kohteiden tulosten perusteella voidaan sanoa, että maalämmön avulla saadaan säästöä huomattavan paljon kaukolämpöön verrattuna. Tutkittujen kohteiden keskisäästö vuodessa oli noin 25 421 €. Kaikki tutkittavat kohteet saavuttivat yli 15 000 € säästöä/vuosi.
Tässä opinnäytetyössä pystyttiin tutkimaan vain 10 maalämpöurakkakohdetta. Kohteiden määrän jäädessä suhteellisen pieneksi, tässä opinnäytetyössä esille tulleita tuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkia maalämpöurakoita. Opinnäytetyö ei siten anna kokonaisvaltaista kuvaa siitä, kuinka kannattavaa maalämpöön vaihto on. Opinnäytetyö antaa kuitenkin tietoa siitä, miten maalämpöön vaihto on onnistunut tutkimukseen osallistuneissa kymmenessä kohteessa.