Pianonsoitto lapsen osallisuuden tukena varhaiskasvatuksessa
Tunturi, Aino (2019)
Tunturi, Aino
2019
Kaikki oikeudet pidätetään
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903243720
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903243720
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli havainnoida toimintatuokioilla toteutettua pianosäestyksellistä työtapaa, sen osallistavaa vaikutusta ja yhteyttä lasten osallisuuteen heidän käyttäytymisensä perusteella. Opinnäytetyö toteutettiin 2-3-vuotiaiden lapsiryhmässä, jossa oli kirjoilla 13 lasta. Lapset jaettiin toimintakerroilla kahteen eri ryhmään, jotta pienryhmissä työskentely mahdollistui. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena menetelmänä. Työ toteutui yhteistyössä Kouvolan ympärivuorokautista tarjoavassa vuorohoitoyksikössä. Havainnointimenetelmänä käytettiin systemaattista videoanalyysiä. Lasten käyttäytymistä analysoitiin videoaineistosta. Opinnäytetyön toiminallinen osa toteutui marras- ja joulukuun 2018 aikana.
Toiminnallisen menetelmän tavoitteena oli lisätä lasten osallisuutta varhaiskasvatuksessa ja mahdollistaa heidän osallistumistaan järjestetyissä toiminallisissa tuokioissa. Haluttiin myös korostaa musiikin merkitystä varhaiskasvatuksessa ja sen positiivista merkitystä lapsen kasvulle ja kehitykselle varhaisiän lapsuudessa. Tarkoituksena oli yhdistää musikaalisuus ja lapsen osallisuus suunnitellussa pedagogisessa toiminnassa. Tärkeänä oli myös lisätä työntekijöiden keskuudessa tietoisuutta musiikin merkityksestä varhaiskasvatuksessa ja sen hyödyntämisestä eri tavoin päivähoidon arjessa.
Osallisuus korostuu uudessa varhaiskasvatussuunnitelmassa, jossa lapsen osallisuutta halutaan lisätä päivähoidossa. Suunniteltaessa pedagogista toimintaa tulisi lähtökohtana olla lapsilähtöisyys, lasten huomioinen ja heidän mielipiteiden huomioonottaminen. Lasten osallisuuden toteutumista havainnointiin järjestettyjen pianonsoitto tuokioiden aikana. Havainnointi ja analysointi tapahtui kerättyjen videomateriaalien pohjalta.
Havainnoinnin avulla saatiin tietoa pianonsoiton yhteyksistä lapsen osallisuuden toteutumiseen ja pianonsoiton merkityksen tietoisuutta lapsen osallisuuden tukemisesta varhaiskasvatuksessa. Näin ollen tietoisuus lapsen osallisuudesta lisääntyi. Tuloksena voidaan todeta, että musiikilla ja sen eri menetelmillä pystytään osallistamaan lapsia varhaiskasvatuksessa. Voidaan myös todeta, että pianonsoitolla on positiivinen ja kehittävä merkitys lapsen kasvun ja kehityksen kannalta jo varhaisiän lapsuudessa.
Toiminnallisen menetelmän tavoitteena oli lisätä lasten osallisuutta varhaiskasvatuksessa ja mahdollistaa heidän osallistumistaan järjestetyissä toiminallisissa tuokioissa. Haluttiin myös korostaa musiikin merkitystä varhaiskasvatuksessa ja sen positiivista merkitystä lapsen kasvulle ja kehitykselle varhaisiän lapsuudessa. Tarkoituksena oli yhdistää musikaalisuus ja lapsen osallisuus suunnitellussa pedagogisessa toiminnassa. Tärkeänä oli myös lisätä työntekijöiden keskuudessa tietoisuutta musiikin merkityksestä varhaiskasvatuksessa ja sen hyödyntämisestä eri tavoin päivähoidon arjessa.
Osallisuus korostuu uudessa varhaiskasvatussuunnitelmassa, jossa lapsen osallisuutta halutaan lisätä päivähoidossa. Suunniteltaessa pedagogista toimintaa tulisi lähtökohtana olla lapsilähtöisyys, lasten huomioinen ja heidän mielipiteiden huomioonottaminen. Lasten osallisuuden toteutumista havainnointiin järjestettyjen pianonsoitto tuokioiden aikana. Havainnointi ja analysointi tapahtui kerättyjen videomateriaalien pohjalta.
Havainnoinnin avulla saatiin tietoa pianonsoiton yhteyksistä lapsen osallisuuden toteutumiseen ja pianonsoiton merkityksen tietoisuutta lapsen osallisuuden tukemisesta varhaiskasvatuksessa. Näin ollen tietoisuus lapsen osallisuudesta lisääntyi. Tuloksena voidaan todeta, että musiikilla ja sen eri menetelmillä pystytään osallistamaan lapsia varhaiskasvatuksessa. Voidaan myös todeta, että pianonsoitolla on positiivinen ja kehittävä merkitys lapsen kasvun ja kehityksen kannalta jo varhaisiän lapsuudessa.