Lapsi esitutkinnassa: lapsitodistelun luotettavuus
Honkanen, Ville (2019)
Honkanen, Ville
2019
Kaikki oikeudet pidätetään
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903233672
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903233672
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia, millainen alle 12-vuotias lapsi on todistajana ja asianomistajana, sekä mitkä asiat vaikuttavat todistelun luotettavuuteen lasten seksuaali- ja väkivaltarikosepäilyä tutkittaessa. Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena.
Lasten kuulusteluja, tässä opinnäytetyössä puhutaan kuulemisesta, joka on enemmän vakiintunut termi asiasta puhuttaessa, hoidetaan Suomessa poliisin, sekä lasten ja nuorten oikeuspsykiatristen yksiköiden toimesta. Lasten todistelun luotettavuutta arvioivat Suomessa näissä oikeuspsykiatrisissa yksiköissä toimivat psykologit. Olen haastatellut tässä opinnäytetyössä yhteen oikeuspsykiatriseen yksikköön kuuluvia psykologeja ja lääkäriä. Lisäksi haastattelin poliisimiestä, joka on erikoistunut lasten kuulemiseen. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna.
Perehdyn opinnäytetyössä erityisesti lapsen todistelun luotettavuuteen vaikuttaviin tekijöihin. Lapsen kertoman luotettavuuteen vaikuttavat muun muassa lapsen ikä, kehitystaso, lapsen kognitiiviset taidot, mahdolliset kehityshäiriöt, lapsen persoona ja lapsen kuulemiseen käytetty tekniikka.
Olen esitellyt teoriaosuudessa lapsen kuulemiseen liittyvää olennaista tietoa, käytännön toimintamalleja ja lakeja, jotka ohjaavat kuulemisprosessia. Lisäksi teoriaosuudessa mukana on muutama kehityspsykologian teoria. Esittelen teoriaosuudessa lapsen kuulemisessa huomioitavia asioita sekä NICHD-haastattelurunkoa ja CBCA-menetelmää. NICHDhaastattelurunkoa käytetään lasten kuulemisessa ja siinä hyödynnetään avoimia kysymyksiä, joiden avulla pyritään siihen, että lapsi kertoo tarinaa oma-aloitteisesti. Hyvä kuulustelutekniikka edistää lapsen kertoman luotettavuutta ja parantaa prosessin etenemistä.
Lasten kuulusteluja, tässä opinnäytetyössä puhutaan kuulemisesta, joka on enemmän vakiintunut termi asiasta puhuttaessa, hoidetaan Suomessa poliisin, sekä lasten ja nuorten oikeuspsykiatristen yksiköiden toimesta. Lasten todistelun luotettavuutta arvioivat Suomessa näissä oikeuspsykiatrisissa yksiköissä toimivat psykologit. Olen haastatellut tässä opinnäytetyössä yhteen oikeuspsykiatriseen yksikköön kuuluvia psykologeja ja lääkäriä. Lisäksi haastattelin poliisimiestä, joka on erikoistunut lasten kuulemiseen. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna.
Perehdyn opinnäytetyössä erityisesti lapsen todistelun luotettavuuteen vaikuttaviin tekijöihin. Lapsen kertoman luotettavuuteen vaikuttavat muun muassa lapsen ikä, kehitystaso, lapsen kognitiiviset taidot, mahdolliset kehityshäiriöt, lapsen persoona ja lapsen kuulemiseen käytetty tekniikka.
Olen esitellyt teoriaosuudessa lapsen kuulemiseen liittyvää olennaista tietoa, käytännön toimintamalleja ja lakeja, jotka ohjaavat kuulemisprosessia. Lisäksi teoriaosuudessa mukana on muutama kehityspsykologian teoria. Esittelen teoriaosuudessa lapsen kuulemisessa huomioitavia asioita sekä NICHD-haastattelurunkoa ja CBCA-menetelmää. NICHDhaastattelurunkoa käytetään lasten kuulemisessa ja siinä hyödynnetään avoimia kysymyksiä, joiden avulla pyritään siihen, että lapsi kertoo tarinaa oma-aloitteisesti. Hyvä kuulustelutekniikka edistää lapsen kertoman luotettavuutta ja parantaa prosessin etenemistä.