Työhyvinvointisuunnitelman kehittäminen yksityisessä sosiaalipalvelualan yrityksessä
Pyykkönen, Ulla; Vainio, Ani (2019)
Pyykkönen, Ulla
Vainio, Ani
2019
Kaikki oikeudet pidätetään
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903223632
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903223632
Tiivistelmä
Tämä kehittämistyö tehtiin sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelman 30 opintopisteen opinnäytetyönä. Kehittämistyö sai alkunsa yhteistyöorganisaatiossa syntyneestä tarpeesta jäntevöittää organisaation työhyvinvointityötä. Opinnäytetyö tehtiin tutkimuksellisena kehittämistyönä tiiviissä yhteistyössä organisaation johdon ja henkilöstön kanssa. Kehittämistyön tavoitteena oli parantaa yhteistyöorganisaation henkilöstön työhyvinvoinnin tilaa. Työn tarkoituksena oli kuvata yhteistyöorganisaation työhyvinvoinnin nykytila, löytää ja nimetä työhyvinvoinnin kehittämisalueet sekä laatia työhyvinvointisuunnitelma yhteistyöorganisaation käyttöön.
Kehittämistyön tietoperustaan kerättiin tietoa työhyvinvoinnin kokonaisuudesta, siihen vaikuttavasta lainsäädännöstä, työhyvinvoinnin strategisesta merkityksestä sekä työhyvinvoinnin johtamisesta. Päivi Rauramon kehittämä Työhyvinvoinnin portaat –malli toimi työn viitekehyksenä.
Kehittämistyön ensimmäisen vaiheen tausta-aineistona oli yhteistyöorganisaatiossa toteutettu henkilöstökysely, sairauspoissaolotilastot sekä työterveyshuollon raportit. Henkilöstökyselyn vapaapalautteet analysoitiin sisällönanalyysillä. Henkilöstökyselyn janakysymysten analyysissä hyödynnettiin käytetyn kyselyohjelman raportteja. Kehittämistyön toisessa vaiheessa valittiin työhyvinvoinnin kehittämisalueet yhteistyössä organisaation johtoryhmän kanssa. Kolmannessa vaiheessa laadittiin työhyvinvointisuunnitelma organisaation käyttöön.
Henkilöstökyselyn perusteella yhteistyöorganisaation työhyvinvoinnin tila on hyvä, joskin sairauspoissaoloprosentti on korkeampi kuin toimialalla yleensä. Työhyvinvoinnin kehittämisalueiksi valittiin henkilökohtaisen työhyvinvoinnin tukeminen, koulutussuunnitelmien laatiminen ja toteuttaminen, hyvän työilmapiirin vahvistaminen, esimiestyön tukeminen ja työvuorosuunnittelun kehittäminen. Työhyvinvointisuunnitelmaan valituilla toimenpiteillä tavoitellaan sekä työhyvinvoinnin tilan paranemista, että sairauspoissaoloprosentin laskua. Työhyvinvointisuunnitelmaan kirjattiin valitut toimenpiteet, aikataulu, vastuuhenkilöt sekä seuranta ja arviointi. Mittareina ovat esimerkiksi vuosittain toteutettava henkilöstökysely, sairauspoissaolojen lukumäärä sekä toteutuneiden toimenpiteiden lukumäärä.
Työhyvinvointisuunnitelman toteutumista seurataan valitun aikataulun mukaisesti. Toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan seuraavan henkilöstökyselyn tulosten valmistuttua. Työhyvinvointisuunnitelman malli on hyödynnettävissä myös muissa organisaatioissa.
Kehittämistyön tietoperustaan kerättiin tietoa työhyvinvoinnin kokonaisuudesta, siihen vaikuttavasta lainsäädännöstä, työhyvinvoinnin strategisesta merkityksestä sekä työhyvinvoinnin johtamisesta. Päivi Rauramon kehittämä Työhyvinvoinnin portaat –malli toimi työn viitekehyksenä.
Kehittämistyön ensimmäisen vaiheen tausta-aineistona oli yhteistyöorganisaatiossa toteutettu henkilöstökysely, sairauspoissaolotilastot sekä työterveyshuollon raportit. Henkilöstökyselyn vapaapalautteet analysoitiin sisällönanalyysillä. Henkilöstökyselyn janakysymysten analyysissä hyödynnettiin käytetyn kyselyohjelman raportteja. Kehittämistyön toisessa vaiheessa valittiin työhyvinvoinnin kehittämisalueet yhteistyössä organisaation johtoryhmän kanssa. Kolmannessa vaiheessa laadittiin työhyvinvointisuunnitelma organisaation käyttöön.
Henkilöstökyselyn perusteella yhteistyöorganisaation työhyvinvoinnin tila on hyvä, joskin sairauspoissaoloprosentti on korkeampi kuin toimialalla yleensä. Työhyvinvoinnin kehittämisalueiksi valittiin henkilökohtaisen työhyvinvoinnin tukeminen, koulutussuunnitelmien laatiminen ja toteuttaminen, hyvän työilmapiirin vahvistaminen, esimiestyön tukeminen ja työvuorosuunnittelun kehittäminen. Työhyvinvointisuunnitelmaan valituilla toimenpiteillä tavoitellaan sekä työhyvinvoinnin tilan paranemista, että sairauspoissaoloprosentin laskua. Työhyvinvointisuunnitelmaan kirjattiin valitut toimenpiteet, aikataulu, vastuuhenkilöt sekä seuranta ja arviointi. Mittareina ovat esimerkiksi vuosittain toteutettava henkilöstökysely, sairauspoissaolojen lukumäärä sekä toteutuneiden toimenpiteiden lukumäärä.
Työhyvinvointisuunnitelman toteutumista seurataan valitun aikataulun mukaisesti. Toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan seuraavan henkilöstökyselyn tulosten valmistuttua. Työhyvinvointisuunnitelman malli on hyödynnettävissä myös muissa organisaatioissa.