Hyvinvointivalmennuksen hyödyt Saimaan ammattikorkeakoulussa
Kylliäinen, Reetta; Laamanen, Anna; Lehtonen, Marjukka (2019)
Kylliäinen, Reetta
Laamanen, Anna
Lehtonen, Marjukka
2019
Kaikki oikeudet pidätetään
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903193436
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903193436
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin, hyötyivätkö hyvinvointivalmennuksen asiakkaat valmennuksesta sen aikana, kuukauden kuluttua ja puolen vuoden kuluttua valmennuksen päättymisestä. Tarkoituksena oli myös selvittää, mitkä asiat auttoivat tai haittasivat valmennuksen onnistumista. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin hyvinvointivalmennuksen teoriaa ja terveydenhoitajan työmenetelmiä hyvinvointivalmennuksessa.
Opinnäytetyö toteutettiin triangulaatiotutkimuksena. Tässä tutkimuksessa menetelminä olivat kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä. Tutkimuksen aineisto kerättiin Webropol-järjestelmään tehdyllä verkkokyselyllä avoimilla sekä strukturoiduilla kysymyksillä. Kyselyn kvalitatiivinen aineisto analysoitiin induktiivisesti eli aineistolähtöisesti sisällönanalyysillä ja kvantitatiivinen aineisto analysoitiin ristiintaulukoinnilla. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki hyvinvointivalmennukseen osallistuneet. Asiakkaat olivat Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntaa ja opiskelijoita. Tutkimusaineistoon hyväksyttiin 28 vastaajan tulokset.
Vastaajien mukaan hyvinvointivalmennuksesta oli eniten hyötyä sen ollessa vielä käynnissä. Valmennuksen vaikuttavuus väheni tasaisesti ajan kuluessa, mutta puolen vuoden jälkeen moni koki siitä olevan apua. Keskeisimpänä tekijänä valmennuksen onnistumisen kannalta vastaajat kokivat oman motivaatiotason, motivaation ylläpidon sekä säännölliset tapaamiset ja keskustelut valmentajan kanssa. Osa vastaajista koki työkirjan täyttämisen hyödylliseksi. He kaipasivat valmentajalta eniten tietoa motivaation ylläpitoon, oikeanlaiseen ravitsemukseen sekä liikuntaan. Kukaan vastaajista ei kokenut tarpeelliseksi saada valmentajalta ohjeita päihteiden käytön vähentämiseen, lopettamiseen tai työssä tai opinnoissa jaksamiseen. Puolet vastaajista suhtautui neutraalisti hyvinvointivalmennuksen materiaalien sähköiseksi muuttamiseen. Sähköisistä materiaaleista toivottiin helppokäyttöisiä.
Tutkimustulokset antavat nykyisille ja tuleville hyvinvointivalmennuksen valmentajille tietoa teoriasta ja valmennuksen toiminnasta. Ne antavat myös suuntaa terveydenhoitajan kolmannen sektorin harjoittelun kehittämiseen Saimaan ammattikorkeakoulussa.
Opinnäytetyö toteutettiin triangulaatiotutkimuksena. Tässä tutkimuksessa menetelminä olivat kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä. Tutkimuksen aineisto kerättiin Webropol-järjestelmään tehdyllä verkkokyselyllä avoimilla sekä strukturoiduilla kysymyksillä. Kyselyn kvalitatiivinen aineisto analysoitiin induktiivisesti eli aineistolähtöisesti sisällönanalyysillä ja kvantitatiivinen aineisto analysoitiin ristiintaulukoinnilla. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki hyvinvointivalmennukseen osallistuneet. Asiakkaat olivat Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntaa ja opiskelijoita. Tutkimusaineistoon hyväksyttiin 28 vastaajan tulokset.
Vastaajien mukaan hyvinvointivalmennuksesta oli eniten hyötyä sen ollessa vielä käynnissä. Valmennuksen vaikuttavuus väheni tasaisesti ajan kuluessa, mutta puolen vuoden jälkeen moni koki siitä olevan apua. Keskeisimpänä tekijänä valmennuksen onnistumisen kannalta vastaajat kokivat oman motivaatiotason, motivaation ylläpidon sekä säännölliset tapaamiset ja keskustelut valmentajan kanssa. Osa vastaajista koki työkirjan täyttämisen hyödylliseksi. He kaipasivat valmentajalta eniten tietoa motivaation ylläpitoon, oikeanlaiseen ravitsemukseen sekä liikuntaan. Kukaan vastaajista ei kokenut tarpeelliseksi saada valmentajalta ohjeita päihteiden käytön vähentämiseen, lopettamiseen tai työssä tai opinnoissa jaksamiseen. Puolet vastaajista suhtautui neutraalisti hyvinvointivalmennuksen materiaalien sähköiseksi muuttamiseen. Sähköisistä materiaaleista toivottiin helppokäyttöisiä.
Tutkimustulokset antavat nykyisille ja tuleville hyvinvointivalmennuksen valmentajille tietoa teoriasta ja valmennuksen toiminnasta. Ne antavat myös suuntaa terveydenhoitajan kolmannen sektorin harjoittelun kehittämiseen Saimaan ammattikorkeakoulussa.