Sivu- ja hivenravinnepuutokset viljoilla, rypsillä ja rapsilla
Heikkinen, Heidi (2019)
Heikkinen, Heidi
2019
Kaikki oikeudet pidätetään
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903153192
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903153192
Tiivistelmä
Suomessa oli vuonna 2018 viljelyssä 2 272 200 hehtaaria peltoa. Viljoja viljeltiin 1 022 490 hehtaarilla sekä rypsiä ja rapsia 58 300 hehtaarilla. Viljelyalasta suurin osuus on viljoilla, mutta viljan viljelyn kannattavuus on huono pelkillä keskisadoilla. Keskisato on ruista lukuun ottamatta viljoilla noin 3 tonnia hehtaarilta ja ruissato noin 2,1 tonnia hehtaarilta. Rypsin ja rapsin keskisato on noin 1,5 tonnia hehtaarilta. Viljojen viljelyssä kannattavaa on tavoitella parhaita mahdollisia satoja. Yksi sadonmäärää rajoittava tekijä voi olla ravinnepuutos. Sivu- ja hivenravinteet voivat olla rajoittavana tekijänä satotasoja nostettaessa, koska sivu- ja hivenravinteita ei yleensä lannoitteissa ole suoraan mukana.
Ollessaan minimitekijöitä ravinteet rajoittavat satoa. Minimitekijä tarkoittaa tekijää, jota on tarpeeseen nähden kaikkein vähiten kasvin saatavissa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada selkeät tietokortit sivu- ja hivenravinnepuutoksista ja ravinnepuutosten korjaamisesta viljoilla, rypsillä ja rapsilla. Tarkoituksena oli tuoda useamman lähteen tiedot yhteen paikkaan. Toimeksiantajana opinnäytetyössä toimi Pohjois-Savon alueella toimiva KASVI-Taito-hanke.
Työ toteutettiin käyttämällä kotimaisia ja englanninkielisiä lähteitä. Kuvat ravinnepuutosten oireista tietokortteihin saatiin Farmit Website Oy:ltä sekä Yaralta. Tietokortteihin laskettiin ravinnekohtaisesti lannoittamisen hehtaarikustannukset sekä tarvittava sadonlisä, jolloin lannoittamisen kustannukset peittyisivät.
Työn tuloksena syntyivät selkeät ja informatiiviset tietokortit, joissa keskityttiin lannoituksen aiheuttamiin kustannuksiin ja tarvittavaan sadonlisään. Tietokortit tulivat hankkeen käyttöön koulutuksiin sekä verkkosivuille sähköisessä muodossa. Niitä hyödynnetään myös Savonia-ammattikorkeakoulun kasvintuotannon opetuksessa.
Ollessaan minimitekijöitä ravinteet rajoittavat satoa. Minimitekijä tarkoittaa tekijää, jota on tarpeeseen nähden kaikkein vähiten kasvin saatavissa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada selkeät tietokortit sivu- ja hivenravinnepuutoksista ja ravinnepuutosten korjaamisesta viljoilla, rypsillä ja rapsilla. Tarkoituksena oli tuoda useamman lähteen tiedot yhteen paikkaan. Toimeksiantajana opinnäytetyössä toimi Pohjois-Savon alueella toimiva KASVI-Taito-hanke.
Työ toteutettiin käyttämällä kotimaisia ja englanninkielisiä lähteitä. Kuvat ravinnepuutosten oireista tietokortteihin saatiin Farmit Website Oy:ltä sekä Yaralta. Tietokortteihin laskettiin ravinnekohtaisesti lannoittamisen hehtaarikustannukset sekä tarvittava sadonlisä, jolloin lannoittamisen kustannukset peittyisivät.
Työn tuloksena syntyivät selkeät ja informatiiviset tietokortit, joissa keskityttiin lannoituksen aiheuttamiin kustannuksiin ja tarvittavaan sadonlisään. Tietokortit tulivat hankkeen käyttöön koulutuksiin sekä verkkosivuille sähköisessä muodossa. Niitä hyödynnetään myös Savonia-ammattikorkeakoulun kasvintuotannon opetuksessa.