Naishaastateltavien osuus ja roolit paikallislehdissä: Toteutuuko tasa-arvo?
Soininen, Anne (2019)
Soininen, Anne
2019
Kaikki oikeudet pidätetään
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903153161
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903153161
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkitaan naishaastateltavien osuutta ja rooleja paikallislehtien haastateltavina. Tutkimuksen lähtökohtana on vuoden 2018 paikallislehtikilpailun tulos, jonka mukaan naisten osuus paikallislehtien haastateltavista oli 45 %.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaiset tekijät vaikuttavat siihen, että paikallislehdissä naiset näyttävät pääsevän henkilölähteiksi verrattain usein. Tavoitteen saavuttamiseksi haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
1) Mitä ovat paikallislehtien yleisimmät juttuaiheet ja mitkä ovat paikallislehdissä haastateltavien ihmisten yleisimmät roolit?
2) Mitkä ovat paikallislehtien nais- ja mieshaastateltavien yleisimmät roolit?
3) Mistä mahdolliset erot tai yhtäläisyydet nais- ja mieshaastateltavien rooleissa johtuvat?
4) Millaisia ovat paikallislehtien toimitusten käytännöt haastateltavien valinnassa?
Tutkimusaineisto koostuu sekä valmiista, vuoden 2018 paikallislehtikilpailusta kvantitatiivisella sisällönerittelyllä kerätystä aineistosta että kolmen paikallislehden päätoimittajan puolistrukturoidusta haastattelusta, jotka on tehty tammikuussa 2019.
Paikallislehtikilpailun tulosten mukaan paikallislehtien yleisimpiä juttuaiheita ovat kulttuuri ja viihde. Naiset pääsevät päätoimittajien mukaan esiin paikallislehdissä, koska juttuaiheet ovat ihmisläheisiä ja löytyvät tavallisen ihmisen elinpiiristä. Suurin osa paikallislehtien haastateltavista on tavallisia kansalaisia, ja se on myös yleisin naishaastateltavien rooli. Tämä vahvistaa naisen äänen kuuluvuutta paikallislehdissä.
Naisia ja miehiä haastatellaan melko tasaveroisesti, kun he ovat kunnan viranhaltijoita, kauppiaita tai yrittäjiä tai kansalaisjärjestöjen edustajia. Miehiä haastatellaan eniten urheilualan edustajina, kun taas tätä roolia ei löydy naishaastateltavien yleisimpien roolien joukosta ollenkaan. Miehiä haastatellaan naisia useammin talous- ja elinkeinoelämää käsittelevissä jutuissa. Naiset taas pääsevät miehiä useammin haastateltaviksi kasvatus- ja opetusalalla. Päätoimittajien mukaan erot heijastavat alojen todellista tilannetta.
Päätoimittajien mukaan haastateltavien valinnassa on tärkeintä lähteen asiantuntemus. Nais- ja miesnäkökulmat tulevat esiin juttuaiheita ideoitaessa.
Kun pohditaan sukupuolten tasa-arvon toteutumista haastateltavien valinnassa, on muistettava paikallislehtien luonne: uutisten lisäksi niissä on paljon aikakauslehtimäistä sisältöä, jossa korostuvat ihmisläheiset, tavallisesta elämästä kumpuavat aiheet.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaiset tekijät vaikuttavat siihen, että paikallislehdissä naiset näyttävät pääsevän henkilölähteiksi verrattain usein. Tavoitteen saavuttamiseksi haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
1) Mitä ovat paikallislehtien yleisimmät juttuaiheet ja mitkä ovat paikallislehdissä haastateltavien ihmisten yleisimmät roolit?
2) Mitkä ovat paikallislehtien nais- ja mieshaastateltavien yleisimmät roolit?
3) Mistä mahdolliset erot tai yhtäläisyydet nais- ja mieshaastateltavien rooleissa johtuvat?
4) Millaisia ovat paikallislehtien toimitusten käytännöt haastateltavien valinnassa?
Tutkimusaineisto koostuu sekä valmiista, vuoden 2018 paikallislehtikilpailusta kvantitatiivisella sisällönerittelyllä kerätystä aineistosta että kolmen paikallislehden päätoimittajan puolistrukturoidusta haastattelusta, jotka on tehty tammikuussa 2019.
Paikallislehtikilpailun tulosten mukaan paikallislehtien yleisimpiä juttuaiheita ovat kulttuuri ja viihde. Naiset pääsevät päätoimittajien mukaan esiin paikallislehdissä, koska juttuaiheet ovat ihmisläheisiä ja löytyvät tavallisen ihmisen elinpiiristä. Suurin osa paikallislehtien haastateltavista on tavallisia kansalaisia, ja se on myös yleisin naishaastateltavien rooli. Tämä vahvistaa naisen äänen kuuluvuutta paikallislehdissä.
Naisia ja miehiä haastatellaan melko tasaveroisesti, kun he ovat kunnan viranhaltijoita, kauppiaita tai yrittäjiä tai kansalaisjärjestöjen edustajia. Miehiä haastatellaan eniten urheilualan edustajina, kun taas tätä roolia ei löydy naishaastateltavien yleisimpien roolien joukosta ollenkaan. Miehiä haastatellaan naisia useammin talous- ja elinkeinoelämää käsittelevissä jutuissa. Naiset taas pääsevät miehiä useammin haastateltaviksi kasvatus- ja opetusalalla. Päätoimittajien mukaan erot heijastavat alojen todellista tilannetta.
Päätoimittajien mukaan haastateltavien valinnassa on tärkeintä lähteen asiantuntemus. Nais- ja miesnäkökulmat tulevat esiin juttuaiheita ideoitaessa.
Kun pohditaan sukupuolten tasa-arvon toteutumista haastateltavien valinnassa, on muistettava paikallislehtien luonne: uutisten lisäksi niissä on paljon aikakauslehtimäistä sisältöä, jossa korostuvat ihmisläheiset, tavallisesta elämästä kumpuavat aiheet.