Siivouskemikaalijäämien analysointi pinnoilta
Norolahti, Olli (2019)
Norolahti, Olli
2019
Kaikki oikeudet pidätetään
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903153124
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903153124
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantaja on Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK). Tätä opinnäytetyötä tullaan käyttämään osittain TAMK:n, Aalto-yliopiston sekä Työn ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) yhteisprojektissa ”Siivouskemikaalien ja biosidien vaikutukset mitattuun ja koettuun sisäilman laatuun”.
Opinnäytetyön tavoite oli kehittää kemikaalijäämien analysointiin soveltuva näytteenotto- ja mittausmenetelmä pinnoilta. Tarkoituksena oli kehittää menetelmä pyyhkäisynäytteiden analysointiin. Lisäksi oli tarkoitus testata, mikä olisi paras tapa saada siivouskemikaalijäämänäyte pinnasta pyyhkäisemällä sekä saada tämä pyyhkäisytekniikalla otettu näyte analysoitavaan muotoon.
Analyysin esikokeet suoritettiin sekä korkean erotuskyvyn nestekromatografilla (HPLC) että kaasukromatografi-massaspektrometrillä (GC-MS). Varsinaiseen analyysimenetelmän kehitykseen käytettiin vain HPLC:a. Näytteenotto tapahtui ottamalla näyte kostutetulla pumpulipuikolla pinnalta pyyhkäisemällä.
Opinnäytetyön tavoitteeseen ei päästy. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että näillä menetelmillä ei voida määrittää siivouskemikaalijäämiä pöydän pinnasta tällä kertaa. Ei voida todeta varmaksi, onko pesuainejäämät koskaan päätyneet pumpulipuikkoon asti. On myös mahdollista, että kaikki jäämät ovat imeytyneet puikkoon, mutta eivät ole päätyneet koeputken ionivaihdettuun veteen. Lisäksi pesuaineesta pystyttiin analysoimaan vain yhtä partikkelia.
Työn perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että käytetty näytteenottotapa, joka pohjasi asumisterveysohjeen mikrobiologisiin tutkimuksiin, ei ollut toimiva tällä tavalla toteutettuna. Tarvitaan selvitys, millä tavalla kyetään ottamaan kemikaalijäämänäyte pöydän pinnasta.
Opinnäytetyön tavoite oli kehittää kemikaalijäämien analysointiin soveltuva näytteenotto- ja mittausmenetelmä pinnoilta. Tarkoituksena oli kehittää menetelmä pyyhkäisynäytteiden analysointiin. Lisäksi oli tarkoitus testata, mikä olisi paras tapa saada siivouskemikaalijäämänäyte pinnasta pyyhkäisemällä sekä saada tämä pyyhkäisytekniikalla otettu näyte analysoitavaan muotoon.
Analyysin esikokeet suoritettiin sekä korkean erotuskyvyn nestekromatografilla (HPLC) että kaasukromatografi-massaspektrometrillä (GC-MS). Varsinaiseen analyysimenetelmän kehitykseen käytettiin vain HPLC:a. Näytteenotto tapahtui ottamalla näyte kostutetulla pumpulipuikolla pinnalta pyyhkäisemällä.
Opinnäytetyön tavoitteeseen ei päästy. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että näillä menetelmillä ei voida määrittää siivouskemikaalijäämiä pöydän pinnasta tällä kertaa. Ei voida todeta varmaksi, onko pesuainejäämät koskaan päätyneet pumpulipuikkoon asti. On myös mahdollista, että kaikki jäämät ovat imeytyneet puikkoon, mutta eivät ole päätyneet koeputken ionivaihdettuun veteen. Lisäksi pesuaineesta pystyttiin analysoimaan vain yhtä partikkelia.
Työn perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että käytetty näytteenottotapa, joka pohjasi asumisterveysohjeen mikrobiologisiin tutkimuksiin, ei ollut toimiva tällä tavalla toteutettuna. Tarvitaan selvitys, millä tavalla kyetään ottamaan kemikaalijäämänäyte pöydän pinnasta.