Sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan työnjako: Opas työparityöskentelyyn ja työnjakoon sosiaalipalveluissa
Niemi, Paula (2019)
Niemi, Paula
2019
Kaikki oikeudet pidätetään
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903143068
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903143068
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli tuottaa opas työparityöskentelystä ja työnjaosta Vantaan kaupungin aikuisten ja perheiden sosiaalipalveluiden käyttöön. Tavoitteena oli kuvata aikuisten ja perheiden kanssa tehtävää työtä sosiaalitoimessa mahdollisimman konkreettisesti sekä hahmottaa työnjakoa sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien kesken. Esille on nostettu myös yleisesti hyvän työparityöskentelyn keinoja ja tavoitteita.
Tarve parityön tutkimiselle ja oppaalle on syntynyt jatkuvasta muutoksesta kunnan sosiaalipalveluissa. Sosionomien (AMK) työllistyminen sosiaalityöntekijöiden rinnalle on tuonut kysymyksen työnjaosta ja ammattikuntien eroista. Uusi sosiaalihuoltolaki (2014) on muuttanut tehtävän työn painopisteitä sekä tuonut käsitteen ”erityisen tuen tarpeessa oleva henkilö”. Perustoimeentulotuen siirto Kelalle on myös muuttanut työn rakennetta ja keinoja sekä vapauttanut työaikaa hakemusten käsittelystä asiakkaan kohtaamiselle sekä suunnitelmalliselle ja tavoitteelliselle työskentelylle.
Opinnäytetyöni on toiminnallinen. Teoriaosuudessa olen kerännyt tietoa sosiaalityöstä kattavasti eri lähteistä ja näkökulmista niin makro- kuin mikrotasolla. Teoriaosuuden tarkoituksena on esitellä aiheen viitekehystä laajemmin sekä herättää lukijaa pohtimaan aihetta myös yhteiskunnalliselta sekä yhteisölliseltä tasolta. Varsinainen opas perustuu teoriaosuuteen keskittyen enemmän yksilö- ja työparitasolle. Opas on laadittu helppolukuiseksi ja taulukoita hyödyntäen helposti havainnollistavaksi. Opas on laadittu erityisesti Vantaan kaupungin aikuisten ja perheiden sosiaalipalveluihin, koska kuntien väliset erot palveluiden organisoinnissa ovat huomattavat. Opasta voi kuitenkin hyödyntää myös muualla sosiaalityön saralla soveltuvin osin.
Saavutin opinnäytetyössäni itselleni asettamat tavoitteet. Opinnäytetyöni on mielestäni kattava teoriaosuudeltaan. Oppaassa olen saanut nostettua esille tärkeitä asioita ajatuksia ja ehdotuksia herättävällä tavalla, joka haastaa työntekijän pohtimaan omaa työskentelyään työparin kanssa. Opasta ei ole laadittu liian konkreettisella tasolla, vaan ohjeita on helppo soveltaa yleiseen työskentelyyn sekä asiakastapaus kohtaisesti.
Tarve parityön tutkimiselle ja oppaalle on syntynyt jatkuvasta muutoksesta kunnan sosiaalipalveluissa. Sosionomien (AMK) työllistyminen sosiaalityöntekijöiden rinnalle on tuonut kysymyksen työnjaosta ja ammattikuntien eroista. Uusi sosiaalihuoltolaki (2014) on muuttanut tehtävän työn painopisteitä sekä tuonut käsitteen ”erityisen tuen tarpeessa oleva henkilö”. Perustoimeentulotuen siirto Kelalle on myös muuttanut työn rakennetta ja keinoja sekä vapauttanut työaikaa hakemusten käsittelystä asiakkaan kohtaamiselle sekä suunnitelmalliselle ja tavoitteelliselle työskentelylle.
Opinnäytetyöni on toiminnallinen. Teoriaosuudessa olen kerännyt tietoa sosiaalityöstä kattavasti eri lähteistä ja näkökulmista niin makro- kuin mikrotasolla. Teoriaosuuden tarkoituksena on esitellä aiheen viitekehystä laajemmin sekä herättää lukijaa pohtimaan aihetta myös yhteiskunnalliselta sekä yhteisölliseltä tasolta. Varsinainen opas perustuu teoriaosuuteen keskittyen enemmän yksilö- ja työparitasolle. Opas on laadittu helppolukuiseksi ja taulukoita hyödyntäen helposti havainnollistavaksi. Opas on laadittu erityisesti Vantaan kaupungin aikuisten ja perheiden sosiaalipalveluihin, koska kuntien väliset erot palveluiden organisoinnissa ovat huomattavat. Opasta voi kuitenkin hyödyntää myös muualla sosiaalityön saralla soveltuvin osin.
Saavutin opinnäytetyössäni itselleni asettamat tavoitteet. Opinnäytetyöni on mielestäni kattava teoriaosuudeltaan. Oppaassa olen saanut nostettua esille tärkeitä asioita ajatuksia ja ehdotuksia herättävällä tavalla, joka haastaa työntekijän pohtimaan omaa työskentelyään työparin kanssa. Opasta ei ole laadittu liian konkreettisella tasolla, vaan ohjeita on helppo soveltaa yleiseen työskentelyyn sekä asiakastapaus kohtaisesti.