Naisjohtajien kokemuksia rekrytoinnista
Ollikainen, Tuija-Liisa (2019)
Ollikainen, Tuija-Liisa
2019
Kaikki oikeudet pidätetään
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903132754
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903132754
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten naisjohtajat rekrytoivat ja mitä naisjohtajat ovat näistä kokemuksista oppineet. Ylemmän ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan
johtamisen ja kehittämisen koulutusalaan lukeutuvassa tutkimuksessa tarkastelin laadullisella tutkimusotteella naisjohtajien kokemuksia rekrytoinnista kysyen, miten naisjohtajat kuvaavat
tämän päivän kokemuksiaan rekrytoinnista.
Tutkittavaa ilmiötä lähdin tarkastelemaan kolmen määritelmän kautta: naisjohtajuus,
sukupuolten tasa-arvo ja rekrytointiprosessi. Näistä kolmesta määritelmästä koostuu
opinnäytetyön teoreettinen viitekehys. Teoreettinen viitekehys luo pohjan ja kokonaiskuvan
tutkittavalle ilmiölle.
Opinnäytetyön toteutin kvalitatiivisena opinnäytetyönä. Empiria koostuu seitsemän suomalaisen naisjohtajan haastattelusta. Naisjohtajilla on useampi kokemus rekrytoinnista ja edustavat
erilaisia konteksteja. Rekrytointinäkökulman mukaisesti tarkastelin, miten naisjohtajat kuvasivat rekrytointikokemuksiaan. Halusin myös eritellä naisjohtajien urakehitystä heidän tarinoidensa valossa: millaisia henkilökohtaisia piirteitä naisjohtajat pitivät tärkeinä rekrytoinnissa, rekrytoinnin merkitystä naisjohtajan ja sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta.
Opinnäytetyön aineistoa analysoin aineistölähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimus antaa vähän tutkitun ilmiön näkökulman suomalaisen naisjohtajan rekrytointikokemuksiin
tarkastellessaan rekrytoijaksi kehittymistä ja johtajuutta. Kokemukset antavat virikkeitä
ymmärtää rekrytointia naisjohtajan lähetysmistavasta käsin. Johtopäätöksistä voidaan tulkita tai soveltaa uusia toimintamalleja, menetelmiä ja uutta osaamista.
johtamisen ja kehittämisen koulutusalaan lukeutuvassa tutkimuksessa tarkastelin laadullisella tutkimusotteella naisjohtajien kokemuksia rekrytoinnista kysyen, miten naisjohtajat kuvaavat
tämän päivän kokemuksiaan rekrytoinnista.
Tutkittavaa ilmiötä lähdin tarkastelemaan kolmen määritelmän kautta: naisjohtajuus,
sukupuolten tasa-arvo ja rekrytointiprosessi. Näistä kolmesta määritelmästä koostuu
opinnäytetyön teoreettinen viitekehys. Teoreettinen viitekehys luo pohjan ja kokonaiskuvan
tutkittavalle ilmiölle.
Opinnäytetyön toteutin kvalitatiivisena opinnäytetyönä. Empiria koostuu seitsemän suomalaisen naisjohtajan haastattelusta. Naisjohtajilla on useampi kokemus rekrytoinnista ja edustavat
erilaisia konteksteja. Rekrytointinäkökulman mukaisesti tarkastelin, miten naisjohtajat kuvasivat rekrytointikokemuksiaan. Halusin myös eritellä naisjohtajien urakehitystä heidän tarinoidensa valossa: millaisia henkilökohtaisia piirteitä naisjohtajat pitivät tärkeinä rekrytoinnissa, rekrytoinnin merkitystä naisjohtajan ja sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta.
Opinnäytetyön aineistoa analysoin aineistölähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimus antaa vähän tutkitun ilmiön näkökulman suomalaisen naisjohtajan rekrytointikokemuksiin
tarkastellessaan rekrytoijaksi kehittymistä ja johtajuutta. Kokemukset antavat virikkeitä
ymmärtää rekrytointia naisjohtajan lähetysmistavasta käsin. Johtopäätöksistä voidaan tulkita tai soveltaa uusia toimintamalleja, menetelmiä ja uutta osaamista.