Teollisuuden sivuvirrat infrarakentamisessa
Koivisto, Sohvi (2019)
Koivisto, Sohvi
2019
Kaikki oikeudet pidätetään
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903132691
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903132691
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä oli tarkoituksena tutkia teollisuudessa päätuotteiden ohella syntyvien materiaalien mahdollista
käyttöä infrarakentamisessa Destia Oy:n toimesta. Tavoitteena oli hankkia tietoa työhön valituista materiaaleista
ja pyrkiä selvittämään olisiko valituista materiaaleista mahdollista saada tulevaisuudessa infrarakentamiseen kelpaavia
uusiomateriaaleja.
Työn pääpaino oli laboratoriotutkimusosuudessa ja työn taustaksi kerättiin tietoa uusiomateriaalien käytön nykytilanteesta.
Laboratoriotutkimusosuuteen valittiin materiaalit yhteistyössä teollisuuden yritysten kanssa. Materiaalivalintoihin
vaikuttivat mm. seuraavat tekijät: materiaalien tuotantomäärä, koska infrarakentamisessa materiaalin
tarve on usein suuri, materiaaleille ei ole tällä hetkellä vakiintunutta käyttökohdetta eikä materiaalit sellaisenaan
sovellu infrarakentamiskäyttöön tai materiaali on tuotannon ylijäämää, joka voisi toimia hyvin seos- tai runkoaineena.
Tutkimukset jaettiin neljään vaiheeseen, jossa ensimmäisessä osassa tutkittiin yksittäisten materiaalien
ominaisuuksia, toisessa osassa Proctor-kokeiden avulla tutkittiin kuuden erilaisen seoksen käsiteltävyyttä ja tiivistyvyyttä,
kolmannessa osassa tarkennettiin Proctor-kokeiden tuloksia ja viimeisessä osassa tehtiin vedenläpäisevyyskokeet
kahdelle seokselle. Tavanomaisten luokittelukokeiden lisäksi työssä haluttiin tutkia materiaalien
ominaisuuksia käytännönläheisellä sekoituskokeella.
Opinnäytetyön tuotoksena valmistui runsas määrä laboratoriotutkimuksista saatuja tuloksia, jotka antavat hyvän
käsityksen valittujen materiaalien ominaisuuksista ja käsiteltävyydestä. Saatujen tulosten avulla Destia Oy:n on
helpompi suunnitella mahdollisia jatkotutkimuksia materiaaleille, joilla katsottiin olevan maanrakentamiseen kelpaavaa
potentiaalia. Uusiomateriaalien tuotteistaminen ja käyttöönotto on pitkä prosessi, jossa tämän työn tulokset
toimivat suuntaa antavana lähtökohtana.
käyttöä infrarakentamisessa Destia Oy:n toimesta. Tavoitteena oli hankkia tietoa työhön valituista materiaaleista
ja pyrkiä selvittämään olisiko valituista materiaaleista mahdollista saada tulevaisuudessa infrarakentamiseen kelpaavia
uusiomateriaaleja.
Työn pääpaino oli laboratoriotutkimusosuudessa ja työn taustaksi kerättiin tietoa uusiomateriaalien käytön nykytilanteesta.
Laboratoriotutkimusosuuteen valittiin materiaalit yhteistyössä teollisuuden yritysten kanssa. Materiaalivalintoihin
vaikuttivat mm. seuraavat tekijät: materiaalien tuotantomäärä, koska infrarakentamisessa materiaalin
tarve on usein suuri, materiaaleille ei ole tällä hetkellä vakiintunutta käyttökohdetta eikä materiaalit sellaisenaan
sovellu infrarakentamiskäyttöön tai materiaali on tuotannon ylijäämää, joka voisi toimia hyvin seos- tai runkoaineena.
Tutkimukset jaettiin neljään vaiheeseen, jossa ensimmäisessä osassa tutkittiin yksittäisten materiaalien
ominaisuuksia, toisessa osassa Proctor-kokeiden avulla tutkittiin kuuden erilaisen seoksen käsiteltävyyttä ja tiivistyvyyttä,
kolmannessa osassa tarkennettiin Proctor-kokeiden tuloksia ja viimeisessä osassa tehtiin vedenläpäisevyyskokeet
kahdelle seokselle. Tavanomaisten luokittelukokeiden lisäksi työssä haluttiin tutkia materiaalien
ominaisuuksia käytännönläheisellä sekoituskokeella.
Opinnäytetyön tuotoksena valmistui runsas määrä laboratoriotutkimuksista saatuja tuloksia, jotka antavat hyvän
käsityksen valittujen materiaalien ominaisuuksista ja käsiteltävyydestä. Saatujen tulosten avulla Destia Oy:n on
helpompi suunnitella mahdollisia jatkotutkimuksia materiaaleille, joilla katsottiin olevan maanrakentamiseen kelpaavaa
potentiaalia. Uusiomateriaalien tuotteistaminen ja käyttöönotto on pitkä prosessi, jossa tämän työn tulokset
toimivat suuntaa antavana lähtökohtana.