Lannoiteteollisuuden sivuvirran taloudellinen hyödyntäminen
Norema, Markku (2018)
Norema, Markku
2018
Kaikki oikeudet pidätetään
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903132680
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903132680
Tiivistelmä
Osakeyhtiön tarkoitus on tuottaa pitkällä aikavälillä voittoa osakkeenomistajille, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Tämän opinnäytetyön toimeksiantajan, Kymagro Oy:n, yhtiöjärjestys ei ole esteenä voiton tuottamiselle. Kymagro Oy markkinoi kauppakelpoisesta lannoitevalmisteesta kuljetusvaurioiden vuoksi satamaterminaalissa erotettua leftover ureaa. Olomuotonsa takia huonosti käsiteltävää ureaa pystyy käyttämään sekoittamalla sitä lietelantaan. Parhaiten lietelannan ja urean yhdistelmän on todettu toimivan nurmikasvien lannoituksessa. Tässä opinnäytteessä kartoitettiin toimintaympäristöstä ja markkinatilanteesta johtuvia edellytyksiä kannattavalle yritystoiminnalle perustuen kakkoslaatuisen ureatuotteen myyntiin.
Tutkimuksen ensimmäisessä osassa selvitettiin yrityksen asiakkaiden näkemystä käyttämänsä leftover urean käyttökelpoisuudesta lietelannan ravinnepitoisuuden täydentäjänä. Käyttäjien näkemystä tulkittiin teemahaastattelun ja vapaamuotoisen keskustelun avulla. Molemmat tuotetta kokeilleet haastateltavat olivat tyytyväisiä tuotteen lannoitusvaikutukseen. Myös edullinen hinta oli haastateltujen mieleen. Mahdollisina epäkohtina esiin nousivat taloudellisen toimituserän mitoittamisen vaikeus tilan tarpeeseen nähden sekä hieman tavallista vaativampi ravinnetaseen laskenta viljelykirjanpidossa.
Tutkimuksen toinen osa oli nettilomakkeella toteutettu kyselytutkimus, jolla selvitettiin lietelantaa nurmen lannoittamisessa käyttävien viljelijöiden kiinnostusta kakkoslaatuisen ureatuotteen käyttämiseen ja kiinnostuksen vaihtelua eri hintatasoilla. Ylipäänsä kiinnostuneita oli kaksi kolmasosaa vastaajista. Kustannussäästön noustessa yli puoleen kustannuksista samaa mieltä tuotteen käyttämisen todennäköisyydestä olevien määrä ei enää muuttunut. Silloin tosin todennäköisiksi käyttäjiksi itsensä arvioivat osittain eri vastaajat kuin pienemmän kustannussäästön tilanteessa. Epävarmuus ja epäloogisuus vastauksissa tulkittiin niin, että jos tarjous kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, siihen ei luoteta.
Saavutettuja tuloksia voi pitää suuntaa antavana kuvauksena asiakkaiden antamasta arvosta tuotteelle. Tutkimukseen saatu vaatimattoman kokoinen otos kohderyhmästä ei anna riittävää perusteta arvoperusteiselle hinnoittelulle. Tuotteen myyntihinta kannattaa toistaiseksi laskea kustannusperusteisesti voittolisäprosentilla korjattuna. Tulevaisuudessa markkinaosuuden mahdollisesti kasvaessa voi tulla tilaisuus markkinahinnan määrittämiselle kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Tutkimuksen ensimmäisessä osassa selvitettiin yrityksen asiakkaiden näkemystä käyttämänsä leftover urean käyttökelpoisuudesta lietelannan ravinnepitoisuuden täydentäjänä. Käyttäjien näkemystä tulkittiin teemahaastattelun ja vapaamuotoisen keskustelun avulla. Molemmat tuotetta kokeilleet haastateltavat olivat tyytyväisiä tuotteen lannoitusvaikutukseen. Myös edullinen hinta oli haastateltujen mieleen. Mahdollisina epäkohtina esiin nousivat taloudellisen toimituserän mitoittamisen vaikeus tilan tarpeeseen nähden sekä hieman tavallista vaativampi ravinnetaseen laskenta viljelykirjanpidossa.
Tutkimuksen toinen osa oli nettilomakkeella toteutettu kyselytutkimus, jolla selvitettiin lietelantaa nurmen lannoittamisessa käyttävien viljelijöiden kiinnostusta kakkoslaatuisen ureatuotteen käyttämiseen ja kiinnostuksen vaihtelua eri hintatasoilla. Ylipäänsä kiinnostuneita oli kaksi kolmasosaa vastaajista. Kustannussäästön noustessa yli puoleen kustannuksista samaa mieltä tuotteen käyttämisen todennäköisyydestä olevien määrä ei enää muuttunut. Silloin tosin todennäköisiksi käyttäjiksi itsensä arvioivat osittain eri vastaajat kuin pienemmän kustannussäästön tilanteessa. Epävarmuus ja epäloogisuus vastauksissa tulkittiin niin, että jos tarjous kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, siihen ei luoteta.
Saavutettuja tuloksia voi pitää suuntaa antavana kuvauksena asiakkaiden antamasta arvosta tuotteelle. Tutkimukseen saatu vaatimattoman kokoinen otos kohderyhmästä ei anna riittävää perusteta arvoperusteiselle hinnoittelulle. Tuotteen myyntihinta kannattaa toistaiseksi laskea kustannusperusteisesti voittolisäprosentilla korjattuna. Tulevaisuudessa markkinaosuuden mahdollisesti kasvaessa voi tulla tilaisuus markkinahinnan määrittämiselle kysynnän ja tarjonnan mukaan.