Opiskelu-uupumus toisen asteen opiskelijoiden kokemana
Huvila, Veera; Mittilä, Laura (2019)
Huvila, Veera
Mittilä, Laura
Tampereen ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902202529
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902202529
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata toisen asteen opiskelijoiden kokemusta opiskelu-uupumuksen syistä, sekä ajatuksia hyödyllisistä keinoista opiskelu-uupumuksen ennaltaehkäisemiseksi. Tavoitteena oli tuottaa tietoa toisen asteen opiskelijoiden hyväksi näkemistä opiskelu-uupumuksen ennaltaehkäisykeinoista sekä heidän kokemistaan opiskelu-uupumuksen syistä. Opinnäytetyössä selvitettiin, mistä toisen asteen opiskelijat kokivat opiskelu-uupumuksen johtuvan, erosivatko ammattiin opiskelevien ja lukiossa opiskelevien kokemukset opiskelu-uupumuksesta ja miten opiskelu-uupumusta voitiin ehkäistä toisen asteen oppilaitoksissa opiskelijoiden mielestä.
Opinnäytetyön aineistona käytettiin Nyyti ry:n toisen asteen opiskelijoilta keräämän verkkokyselyn tuloksia. Vastauksia kyselyyn oli tullut 947 ja tästä aineistosta tehtiin perusjoukkoa kuvaava ositettu otanta (N=300). Pääasiassa tutkimusote oli kvantitatiivinen, mutta kvalitatiivista otetta hyödynnettiin yhden avoimen kysymyksen analysoinnissa. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelman avulla.
Toisen asteen opiskelijat kokivat opiskelu-uupumuksen johtuvan useimmiten liian suuresta työmäärästä. Opiskelijat nostivat esiin esim. stressin, liian pitkät työpäivät, aikataulutukseen liittyvät ongelmat ja suuret paineet sekä itseltään, opettajilta että yhteiskunnalta. Lukiolaiset kuormittuivat jatko-opiskelupaikkoihin liittyen ja ammattiin opiskelevat miehet nostivat esille motivaation puutteen. Opiskelu-uupumusta voitiin ennaltaehkäistä opiskelijoiden mielestä opiskeluhuollon henkilökunnan tuella ja tapaamisilla sekä opiskelijoiden kuormituksen huomioimisella.
Työn tuloksista oli pääteltävissä opiskelu-uupumuksen johtuvan opiskelijan kokemusmaailmasta, terveyteen ja opiskeluorganisaatioon liittyvistä tekijöistä sekä yhteiskunnan asettamista paineista. Opiskelu-uupumukseen tulisi puuttua ja sen tunnistamiseen pitää panostaa opiskeluhuollossa ja opiskeluterveydenhuollossa. Kouluorganisaation toimintaa tulisi kehittää opiskelijoiden jaksamista tukevaksi. Ennaltaehkäisyn keinoja kehitettäessä olisi hyvä tehdä interventiotutkimuksia, jotta saataisiin tietoa keinojen vaikuttavuudesta.
Opinnäytetyön aineistona käytettiin Nyyti ry:n toisen asteen opiskelijoilta keräämän verkkokyselyn tuloksia. Vastauksia kyselyyn oli tullut 947 ja tästä aineistosta tehtiin perusjoukkoa kuvaava ositettu otanta (N=300). Pääasiassa tutkimusote oli kvantitatiivinen, mutta kvalitatiivista otetta hyödynnettiin yhden avoimen kysymyksen analysoinnissa. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelman avulla.
Toisen asteen opiskelijat kokivat opiskelu-uupumuksen johtuvan useimmiten liian suuresta työmäärästä. Opiskelijat nostivat esiin esim. stressin, liian pitkät työpäivät, aikataulutukseen liittyvät ongelmat ja suuret paineet sekä itseltään, opettajilta että yhteiskunnalta. Lukiolaiset kuormittuivat jatko-opiskelupaikkoihin liittyen ja ammattiin opiskelevat miehet nostivat esille motivaation puutteen. Opiskelu-uupumusta voitiin ennaltaehkäistä opiskelijoiden mielestä opiskeluhuollon henkilökunnan tuella ja tapaamisilla sekä opiskelijoiden kuormituksen huomioimisella.
Työn tuloksista oli pääteltävissä opiskelu-uupumuksen johtuvan opiskelijan kokemusmaailmasta, terveyteen ja opiskeluorganisaatioon liittyvistä tekijöistä sekä yhteiskunnan asettamista paineista. Opiskelu-uupumukseen tulisi puuttua ja sen tunnistamiseen pitää panostaa opiskeluhuollossa ja opiskeluterveydenhuollossa. Kouluorganisaation toimintaa tulisi kehittää opiskelijoiden jaksamista tukevaksi. Ennaltaehkäisyn keinoja kehitettäessä olisi hyvä tehdä interventiotutkimuksia, jotta saataisiin tietoa keinojen vaikuttavuudesta.