Osallistava kehittäminen osaksi HelsinkiMission vapaaehtoistoiminnan johtamista
Lindroos, Laura (2019)
Lindroos, Laura
Laurea-ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902192508
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902192508
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli osallistaa vapaaehtoistoiminnassa mukana olevat henkilöt toiminnan kehittämiseen sekä perustyön osalta että uuden hankkeen rahoitushakemusvaiheessa. Kehittämistyö toteutettiin HelsinkiMission lapsi- ja nuorisotyön vapaaehtoistoiminnassa. Tavoitteena oli laventaa vapaaehtoisten mahdollisuuksia osallistua toimintaan ydintehtäväänsä laajemmin, tuoda heidän ajatuksensa näkyväksi ja samalla luoda osallistavan johtamisen mallia vapaaehtoistoimintaan. Opinnäytetyö on osa oman työni keittämistä yhdessä tiimin kanssa HelsinkiMission vapaaehtoistoiminnan koordinoinnissa.
Keskeisin kehittämistehtävä oli mallintaa HelsinkiMission vapaaehtoistoiminnassa uusi työkäytäntö, jonka myötä vapaaehtoiset osallistetaan osaksi ammattimaisesti koordinoidun vapaaehtoistoiminnan suunnitteua ja kehittämistä. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, joka on toteutettu toimintatutkimuksellisella työotteella. Aineistoa käsiteltiin toimintatutkimuksellisin ja kevennetyn sisällönanalyysin keinoin. Opinnäytetyötä varten aineistoa kerättiin toteuttamalla kaksi toimintatutkimuksellista sykliä kahdessa kehittämistyöpajoissa. Työpajoihin osallistui yhteensä 36 vapaaehtoista.
Opinnäytetyön keskeisin tuotos on kaksi toteutettua työpajaa, joista kummastakin kerättiin sekä kirjallinen että verbaalinen palaute. Työpajat rakennettiin toiminnallisten, osallistavien menetelmien ympärille. Tässä kehittämistyössä mallinnettujen työpajojen runkoa on mahdollista käyttää jatkossakin vapaaehtoisia osallistavaan johtamiseen ja kehittämiseen HelsinkiMissiossa.
Tulosten perusteella ammattimaisesti koordinoitua vapaaehtoistoimintaa tulee kehittää vapaaehtoisia osallistavan johtamisen suuntaan. Vapaaehtoiset haluavat olla mukana kehittämässä ja luomassa toimintaa ja tämä myös sitouttaa heitä pysymään mukana vapaaehtoistoiminnassa. Tulosten perusteella vapaaehtoiset eivät niinkään kaipaa uusia työmuotoja, vaan laveampaa osallisuutta jo olemassa olevaan toimintaan. Vapaaehtoisten mukaan ottaminen toiminnan kehittämiseen toi lisäarvoa nostamalla esiin heidän omia ajatuksiaan, joita vapaaehtoistoiminnan koordinaattorit eivät omasta näkökulmastaan pystyneet saamaan näkyviin. Tulosten perusteella vapaaehtoiset ovat valmiita pohtimaan ja ratkaisemaan myös toiminnasta nousevia haasteita.
Jatkotutkimuksena olisi mielekästä kerätä lisää aineistoa toteuttamalla lisää toimintatutkimuksellisia syklejä tai vaihtoehtoisesti mallintaa jossain toisessa järjestössä saman tyyliset työpajat ja vertailla tuloksia.
Keskeisin kehittämistehtävä oli mallintaa HelsinkiMission vapaaehtoistoiminnassa uusi työkäytäntö, jonka myötä vapaaehtoiset osallistetaan osaksi ammattimaisesti koordinoidun vapaaehtoistoiminnan suunnitteua ja kehittämistä. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, joka on toteutettu toimintatutkimuksellisella työotteella. Aineistoa käsiteltiin toimintatutkimuksellisin ja kevennetyn sisällönanalyysin keinoin. Opinnäytetyötä varten aineistoa kerättiin toteuttamalla kaksi toimintatutkimuksellista sykliä kahdessa kehittämistyöpajoissa. Työpajoihin osallistui yhteensä 36 vapaaehtoista.
Opinnäytetyön keskeisin tuotos on kaksi toteutettua työpajaa, joista kummastakin kerättiin sekä kirjallinen että verbaalinen palaute. Työpajat rakennettiin toiminnallisten, osallistavien menetelmien ympärille. Tässä kehittämistyössä mallinnettujen työpajojen runkoa on mahdollista käyttää jatkossakin vapaaehtoisia osallistavaan johtamiseen ja kehittämiseen HelsinkiMissiossa.
Tulosten perusteella ammattimaisesti koordinoitua vapaaehtoistoimintaa tulee kehittää vapaaehtoisia osallistavan johtamisen suuntaan. Vapaaehtoiset haluavat olla mukana kehittämässä ja luomassa toimintaa ja tämä myös sitouttaa heitä pysymään mukana vapaaehtoistoiminnassa. Tulosten perusteella vapaaehtoiset eivät niinkään kaipaa uusia työmuotoja, vaan laveampaa osallisuutta jo olemassa olevaan toimintaan. Vapaaehtoisten mukaan ottaminen toiminnan kehittämiseen toi lisäarvoa nostamalla esiin heidän omia ajatuksiaan, joita vapaaehtoistoiminnan koordinaattorit eivät omasta näkökulmastaan pystyneet saamaan näkyviin. Tulosten perusteella vapaaehtoiset ovat valmiita pohtimaan ja ratkaisemaan myös toiminnasta nousevia haasteita.
Jatkotutkimuksena olisi mielekästä kerätä lisää aineistoa toteuttamalla lisää toimintatutkimuksellisia syklejä tai vaihtoehtoisesti mallintaa jossain toisessa järjestössä saman tyyliset työpajat ja vertailla tuloksia.