Barents Rescue 2017: Hotellisortumaharjoitus sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden välisen yhteistyön tukijana
Vainionpää, Susanna (2019)
Vainionpää, Susanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902132314
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902132314
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin ja selvitettiin miten 4. – 8.9.2017 Petroskoissa Venäjällä järjestetty Barents Rescue 2017 –pelastusharjoitus tuki harjoitukseen osallistuneiden suomalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden välistä yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti. Opinnäytetyö pohjautuu sosiaali- ja terveysministeriöltä tulleeseen toimeksiantoon, jossa tehtävänä oli selvittää Barents Rescue –pelastusharjoituksista saatuja hyötyjä ja mahdollisia kehittämiskohteita. Barentsin alue maantieteellisessä laajuudessaan ja eri viranomaisten resurssien vähyydessään muodostavat haasteen kyseisen alueen pelastustoiminnalle. Sopimuksiin perustuvat Barents Rescue –pelastusharjoitukset ovat keskeisessä osassa Barentsin alueen pelastustoiminnan yhteistyön harjoittelulle ja näiden pelastusharjoitusten evaluointi toimii pohjana yhteistyön kehittämiselle.
Opinnäytetyö pohjaa Barents Rescue 2017- pelastusharjoituksen yhden osaharjoituksen (hotellisortuma) pohjalta tehtyyn kyselyyn, johon vastasivat harjoitukseen osallistuneet suomalaiset sosiaali- ja terveydenhuollon edustajat (N=12). Kyselyllä selvitettiin vastaajien näkemyksiä kyseiseen harjoitukseen valmistautumisen, yleisen onnistumisen ja yhteistyön tekemisen osalta. Petroskoissa järjestettyyn pelastusharjoitukseen osallistui sosiaali- ja terveydenhuollon edustajina toimijoita sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM), Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (HUS), Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystyksestä sekä sisä- ja ulkoministeriöstä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui suuronnettomuus, varautuminen, valmiusharjoitus ja yhteistyö käsitteistä. Yhteistyötä käsittelevien tutkimusten kautta on tarkennettu yhteistyön luonnetta tutkimuskohteena. Opinnäytetyössä on käytetty sekä määrällisiä, että laadullisia menetelmiä. Lisäksi kehittämistyön lähestymistapana ja tutkimusstrategiana on ollut välineellinen tapaustutkimus. Menetelmätriangulaation avulla on lisätty tutkimuksen luotettavuutta. Tutkimus- ja kehittämistyö on edennyt kahdessa vaiheessa. Ensiksi on kyselyn tulosten pohjalta laadittu alustavat kehittämisehdotukset. Tämän jälkeen toisessa vaiheessa kehittämisehdotuksia on kommentoinut alan asiantuntija, jonka ehdotusten pohjalta on laadittu lopulliset kehittämisehdotukset.
Opinnäytetyönä tehdyn tutkimuksen pääteemoiksi nousivat valmistautuminen, yhteistyö sekä lääkinnällinen valmius. Barents Rescue 2017 –pelastusharjoituksen osalta korostui tarve yhteistyön harjoittelulle ja sen kehittämiselle venäläisten kanssa. Kehittämisehdotusten mukaan tutkimus osoitti, että suomalaisen sosiaali-ja terveydenhuollon edustajien olisi keskityttävä hyvien henkilökohtaisten suhteiden luomiseen venäläisiin toimijoihin sekä kahdenvälisten yhteistyösopimusten kehittämiseen venäläisten kanssa. Tutkimuksen perusteella voidaan osoittaa, että sopimuksiin pohjautuvaa yhteistyötä tarvitaan ja yhteistyösopimuksia on tarpeellista päivittää säännöllisesti. Yhteistyön edellytyksenä ovat verkostoituminen sekä hyvät henkilökohtaiset suhteet muihin oman alan toimijoihin niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Barents Rescue –pelastusharjoitusten osalta kahdenvälisen lääkinnän sopimuksen puuttuminen Suomen ja Venäjän väliltä olisi nähtävä tärkeänä kehittämiskohteena.
Opinnäytetyö pohjaa Barents Rescue 2017- pelastusharjoituksen yhden osaharjoituksen (hotellisortuma) pohjalta tehtyyn kyselyyn, johon vastasivat harjoitukseen osallistuneet suomalaiset sosiaali- ja terveydenhuollon edustajat (N=12). Kyselyllä selvitettiin vastaajien näkemyksiä kyseiseen harjoitukseen valmistautumisen, yleisen onnistumisen ja yhteistyön tekemisen osalta. Petroskoissa järjestettyyn pelastusharjoitukseen osallistui sosiaali- ja terveydenhuollon edustajina toimijoita sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM), Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (HUS), Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystyksestä sekä sisä- ja ulkoministeriöstä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui suuronnettomuus, varautuminen, valmiusharjoitus ja yhteistyö käsitteistä. Yhteistyötä käsittelevien tutkimusten kautta on tarkennettu yhteistyön luonnetta tutkimuskohteena. Opinnäytetyössä on käytetty sekä määrällisiä, että laadullisia menetelmiä. Lisäksi kehittämistyön lähestymistapana ja tutkimusstrategiana on ollut välineellinen tapaustutkimus. Menetelmätriangulaation avulla on lisätty tutkimuksen luotettavuutta. Tutkimus- ja kehittämistyö on edennyt kahdessa vaiheessa. Ensiksi on kyselyn tulosten pohjalta laadittu alustavat kehittämisehdotukset. Tämän jälkeen toisessa vaiheessa kehittämisehdotuksia on kommentoinut alan asiantuntija, jonka ehdotusten pohjalta on laadittu lopulliset kehittämisehdotukset.
Opinnäytetyönä tehdyn tutkimuksen pääteemoiksi nousivat valmistautuminen, yhteistyö sekä lääkinnällinen valmius. Barents Rescue 2017 –pelastusharjoituksen osalta korostui tarve yhteistyön harjoittelulle ja sen kehittämiselle venäläisten kanssa. Kehittämisehdotusten mukaan tutkimus osoitti, että suomalaisen sosiaali-ja terveydenhuollon edustajien olisi keskityttävä hyvien henkilökohtaisten suhteiden luomiseen venäläisiin toimijoihin sekä kahdenvälisten yhteistyösopimusten kehittämiseen venäläisten kanssa. Tutkimuksen perusteella voidaan osoittaa, että sopimuksiin pohjautuvaa yhteistyötä tarvitaan ja yhteistyösopimuksia on tarpeellista päivittää säännöllisesti. Yhteistyön edellytyksenä ovat verkostoituminen sekä hyvät henkilökohtaiset suhteet muihin oman alan toimijoihin niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Barents Rescue –pelastusharjoitusten osalta kahdenvälisen lääkinnän sopimuksen puuttuminen Suomen ja Venäjän väliltä olisi nähtävä tärkeänä kehittämiskohteena.