Nuorten tiimin ja koulukuraattoreiden yhteistyö : Toimivat käytännöt ja uudet yhteistyön mahdollisuudet tulevassa Kymenlaakson sote-kuntayhtymässä
Lehtoranta, Päivi; Hänninen, Eeva (2019)
Lehtoranta, Päivi
Hänninen, Eeva
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902062011
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902062011
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään Kymsoteen siirtyvän Nuorten tiimin ja kuntaan jäävien perusasteen koulukuraattoreiden välistä yhteistyötä ja toimivia käytäntöjä. Tutkimuksessa selvitettiin myös, mitkä nykyisistä toimintamalleista tulisi saada siirrettyä uuteen toimintaympäristöön. Lisäksi tutkimuksessa visioitiin, mitä uusia yhteistyön mahdollisuuksia muutos tuo tullessaan. Tutkimuksen näkökulma rajattiin yläkouluikäisten kanssa tehtävään työhön, koska yhteistyö Nuorten tiimin ja koulukuraattoreiden välillä on painottunut juuri tämän ikäisiin nuoriin ja heidän perheisiinsä.
Tutkimus toteutettiin laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Tutkimuksen näkökulmana ja aineistonkeruumenetelmänä on Arvostava haastattelu (Appreciative Inquiry, AI). Arvostava haastattelu on menetelmä, jonka avulla on mahdollista selvittää ja tutkia toimivia yhteistyön käytänteitä varsinkin muutosvaiheessa olevissa organisaatioissa, joissa suunnitellaan uudenlaisia toimintatapoja. Arvostavassa haastattelussa lähdetään liikkeelle toimivista käytännöistä ja positiivisista kokemuksista. Tutkimusaineisto kerättiin kahden fokusryhmänhaastattelun avulla. Haastatteluihin osallistui yhteensä 14 henkilöä. Haastateltavien joukko koostui Nuorten tiimin sosiaaliohjaajista ja sairaanhoitajista, perusasteen koulukuraattoreista, lastensuojelun sosiaalityöstä ja koulusta. Aineisto analysoitiin SOAR-nelikenttäanalyysillä.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kaikki osallistujat kokivat yhteistyön tekemisen eri tahojen välillä tärkeäksi. Osallistujien mielestä yhteistyön tekemisen pitää olla tavoitteellista, suunnitelmallista ja perustua sopimuksiin. Lisäksi yhteistyö vaatii sitoutumista kaikilta osapuolilta. Erityisesti keskusteluissa painottuivat aktiivisen tiedonkulun ja yhteydenpidon tärkeys, kun toimitaan moniammatillisissa verkostoissa. Nuorille suunnattu palvelukokonaisuus, psykiatristen sairaanhoitajien toimintamalli ja Nuorten tiimin yhteydessä toimiva luokka koettiin asioiksi, jotka olisi hyvä saada siirrettyä uuteen toimintaympäristöön.
Tutkimuksen mukaan hyviksi koettuja toimintamalleja ei pidä hävittää, vaan muokata uuteen toimintaympäristöön sopiviksi. Kehittämistyö tulee jatkossa perustaa myönteisen ajattelun ja onnistumisien varaan, kun suunnitellaan toimenpiteitä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi.
Tutkimus toteutettiin laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Tutkimuksen näkökulmana ja aineistonkeruumenetelmänä on Arvostava haastattelu (Appreciative Inquiry, AI). Arvostava haastattelu on menetelmä, jonka avulla on mahdollista selvittää ja tutkia toimivia yhteistyön käytänteitä varsinkin muutosvaiheessa olevissa organisaatioissa, joissa suunnitellaan uudenlaisia toimintatapoja. Arvostavassa haastattelussa lähdetään liikkeelle toimivista käytännöistä ja positiivisista kokemuksista. Tutkimusaineisto kerättiin kahden fokusryhmänhaastattelun avulla. Haastatteluihin osallistui yhteensä 14 henkilöä. Haastateltavien joukko koostui Nuorten tiimin sosiaaliohjaajista ja sairaanhoitajista, perusasteen koulukuraattoreista, lastensuojelun sosiaalityöstä ja koulusta. Aineisto analysoitiin SOAR-nelikenttäanalyysillä.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kaikki osallistujat kokivat yhteistyön tekemisen eri tahojen välillä tärkeäksi. Osallistujien mielestä yhteistyön tekemisen pitää olla tavoitteellista, suunnitelmallista ja perustua sopimuksiin. Lisäksi yhteistyö vaatii sitoutumista kaikilta osapuolilta. Erityisesti keskusteluissa painottuivat aktiivisen tiedonkulun ja yhteydenpidon tärkeys, kun toimitaan moniammatillisissa verkostoissa. Nuorille suunnattu palvelukokonaisuus, psykiatristen sairaanhoitajien toimintamalli ja Nuorten tiimin yhteydessä toimiva luokka koettiin asioiksi, jotka olisi hyvä saada siirrettyä uuteen toimintaympäristöön.
Tutkimuksen mukaan hyviksi koettuja toimintamalleja ei pidä hävittää, vaan muokata uuteen toimintaympäristöön sopiviksi. Kehittämistyö tulee jatkossa perustaa myönteisen ajattelun ja onnistumisien varaan, kun suunnitellaan toimenpiteitä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi.