Yhdeksäsluokkalaisten kokemuksia ravitsemusneuvonnasta koulussa ja ideoita sen kehittämiseksi – työkaluja kouluterveydenhoitajalle
Ranta, Janniina; Juutila, Maria (2019)
Ranta, Janniina
Juutila, Maria
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902061987
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902061987
Tiivistelmä
Kouluaika on merkittävä ajanjakso, koska silloin voidaan vaikuttaa nuorten ruokailutottumuksiin. Tällöin nuori irtautuu vähitellen kotiympäristöstään ja itsenäistyy sekä alkaa ottamaan vastuuta omista elintavoistaan. Yläkouluikäisten mielikuvat terveellisestä syömisestä eivät ole enää niin myönteisiä ja heidän ravitsemustottumuksensa ovat epäterveellisempiä kuin alakouluikäisillä. Toisaalta nuoret ovat yhä enemmän tietoisia terveyteen liittyvistä asioista ja haluavat syödä terveellisesti, mutta he tarvitsevat perusteita ja tukea valinnoilleen aterioidessaan niin koulussa kuin kotona.
Opinnäytetyön tavoitteena on, että kouluterveydenhoitajat saisivat tietoa, miten ohjata ja motivoida yläkouluikäisiä oikeanlaisessa ravitsemuksessa. Tarkoituksena oli kerätä kouluterveydenhoitajille yläkouluikäisten nuorten mielipiteitä liittyen ravitsemusneuvontaan ja siitä, miten neuvonta olisi mielekästä, jotta nuoret hyödyntäisivät sitä arkielämässä. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä BaltCityPrevention-hankkeen kanssa ja aineisto kerättiin ainekirjoituksien kautta Etelä-Pohjanmaan alueen yhden yläkoulun yhdeksäsluokkalaisilta.
Opinnäytetyön tulosten mukaan suurimmalta osalta oppilaista löytyi jokin asia, joka motivoi heitä terveelliseen ravitsemukseen. Oppilaat hakisivat mielellään ravitsemukseen liittyvää tietoa Internetistä sekä käyttäisivät ruokatottumusten seurannassa ruokapäiväkirjaa ja erilaisia tietotekniikan sovelluksia. Suurin osa oppilaista kuitenkin koki, ettei ollut saanut tai ei muista saaneensa ravitsemusneuvontaa kouluterveydenhoitajalta tai oppitunneilla. Ravitsemusneuvonnan kehittämisehdotuksina nuoret nostivat esiin ravitsemusneuvonnan selkeyttämisen ja visualisoinnin. Kouluterveydenhoitajan tulisi antaa ravitsemusneuvontaa erilaisia menetelmiä ja teknologiaa hyödyntäen, jotta se jäisi nuorten mieleen ja motivoisi nuoria syömään terveellisemmin. Kouluterveydenhoitajan tulee puhua ruokatottumuksista kaikkien nuorten kanssa, jotta he tulevat tietoisiksi terveellisestä ravitsemuksesta ja voivat hyödyntää tietoa oman hyvinvointinsa edistämiseksi.
Opinnäytetyön tavoitteena on, että kouluterveydenhoitajat saisivat tietoa, miten ohjata ja motivoida yläkouluikäisiä oikeanlaisessa ravitsemuksessa. Tarkoituksena oli kerätä kouluterveydenhoitajille yläkouluikäisten nuorten mielipiteitä liittyen ravitsemusneuvontaan ja siitä, miten neuvonta olisi mielekästä, jotta nuoret hyödyntäisivät sitä arkielämässä. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä BaltCityPrevention-hankkeen kanssa ja aineisto kerättiin ainekirjoituksien kautta Etelä-Pohjanmaan alueen yhden yläkoulun yhdeksäsluokkalaisilta.
Opinnäytetyön tulosten mukaan suurimmalta osalta oppilaista löytyi jokin asia, joka motivoi heitä terveelliseen ravitsemukseen. Oppilaat hakisivat mielellään ravitsemukseen liittyvää tietoa Internetistä sekä käyttäisivät ruokatottumusten seurannassa ruokapäiväkirjaa ja erilaisia tietotekniikan sovelluksia. Suurin osa oppilaista kuitenkin koki, ettei ollut saanut tai ei muista saaneensa ravitsemusneuvontaa kouluterveydenhoitajalta tai oppitunneilla. Ravitsemusneuvonnan kehittämisehdotuksina nuoret nostivat esiin ravitsemusneuvonnan selkeyttämisen ja visualisoinnin. Kouluterveydenhoitajan tulisi antaa ravitsemusneuvontaa erilaisia menetelmiä ja teknologiaa hyödyntäen, jotta se jäisi nuorten mieleen ja motivoisi nuoria syömään terveellisemmin. Kouluterveydenhoitajan tulee puhua ruokatottumuksista kaikkien nuorten kanssa, jotta he tulevat tietoisiksi terveellisestä ravitsemuksesta ja voivat hyödyntää tietoa oman hyvinvointinsa edistämiseksi.