Työntekijöiden kokemuksia työhyvinvoinnista organisaatiomuutoksessa
Tuominen, Laura (2019)
Tuominen, Laura
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902051976
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902051976
Tiivistelmä
Kehitysvammapalvelut Suomessa ovat muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluiden lailla jatkuvan muutoksen alla. Lakimuutokset kehitysvammatyössä aiheuttavat vaatimuksia palveluyksiköiden toimintaan, työntekijöiden osaamiseen ja työn jatkuvaan kehittämiseen. Työssä tapahtuvan muutoksen ja jatkuvan kehittämisen paine vaatii valmiuksia ja kestävyyttä työntekijöiltä. Työhyvinvoinnin vaaliminen työyhteisöissä auttaa työntekijöitä kohtaamaan työssä esiintyvät haasteet.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kuvata kehitysvammapalveluiden työntekijöiden kokemuksia työhyvinvoinnista. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa uudelle johtamisorganisaatiolle ja saada työvälineitä työyhteisöjen kehittämiseen. Työhyvinvointia tarkasteltiin työntekijän omien voimavarojen, työyhteisön toimivuuden ja johtamisen kautta. Työhyvinvointikysely toteutettiin johtamisorganisaatiomuutoksen alla, joten työssä pohditaan myös organisaatiomuutosta ja muutosta yleensä, sekä sen vaikutusta työhyvinvointiin. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena, eli määrällisenä tutkimuksena. Mittarina oli sähköinen kyselylomake, joka lähetettiin henkilökunnalle linkkinä sähköpostin kautta. Mittarin pohjana toimi Kevan (suomalainen julkisoikeudellinen eläkelaitos) työhyvinvointikysely, joka oli toteutettu koko organisaation henkilökunnalle jo aiemmin vuonna 2015. Tämän opinnäytetyön modifioitu kysely lähetettiin 82 henkilölle. Aineisto kerättiin 48 henkilön vastauksista (n = 48). Vastausprosentiksi muodostui 58,54 %. Vastaajat olivat työtehtäviltään hoitajia, ohjaajia, avustajia, hoitoapulaisia, sekä laitoshuoltaja. Aineisto analysoitiin SPSS – ohjelmalla.
Työhyvinvointikyselyn tuloksista, ristiintaulukoinnin kautta, kehitysvammapalveluiden työntekijöiden työhyvinvointiin vaikuttavaksi tekijöiksi nousivat mm. työntekijän omat voimavarat. Työntekijän omalla innostuksella ja voimavaroilla kohdata muutoksia oli vaikutusta jaksamiseen liittyviin seikkoihin. Myös työyhteisön luottamuksellisella ilmapiirillä, sekä sovittujen toimintatapojen mukaan toimimisella oli yhteys työhyvinvointiin. Johtamisen osalta keskeiseksi vaikuttajaksi nousivat vastuun jakaminen, tärkeistä asioista informointi ja puolueettomuus. Tulosten mukaan työntekijät suhtautuivat varovaisen positiivisesti tulevaan organisaatiomuutokseen.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kuvata kehitysvammapalveluiden työntekijöiden kokemuksia työhyvinvoinnista. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa uudelle johtamisorganisaatiolle ja saada työvälineitä työyhteisöjen kehittämiseen. Työhyvinvointia tarkasteltiin työntekijän omien voimavarojen, työyhteisön toimivuuden ja johtamisen kautta. Työhyvinvointikysely toteutettiin johtamisorganisaatiomuutoksen alla, joten työssä pohditaan myös organisaatiomuutosta ja muutosta yleensä, sekä sen vaikutusta työhyvinvointiin. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena, eli määrällisenä tutkimuksena. Mittarina oli sähköinen kyselylomake, joka lähetettiin henkilökunnalle linkkinä sähköpostin kautta. Mittarin pohjana toimi Kevan (suomalainen julkisoikeudellinen eläkelaitos) työhyvinvointikysely, joka oli toteutettu koko organisaation henkilökunnalle jo aiemmin vuonna 2015. Tämän opinnäytetyön modifioitu kysely lähetettiin 82 henkilölle. Aineisto kerättiin 48 henkilön vastauksista (n = 48). Vastausprosentiksi muodostui 58,54 %. Vastaajat olivat työtehtäviltään hoitajia, ohjaajia, avustajia, hoitoapulaisia, sekä laitoshuoltaja. Aineisto analysoitiin SPSS – ohjelmalla.
Työhyvinvointikyselyn tuloksista, ristiintaulukoinnin kautta, kehitysvammapalveluiden työntekijöiden työhyvinvointiin vaikuttavaksi tekijöiksi nousivat mm. työntekijän omat voimavarat. Työntekijän omalla innostuksella ja voimavaroilla kohdata muutoksia oli vaikutusta jaksamiseen liittyviin seikkoihin. Myös työyhteisön luottamuksellisella ilmapiirillä, sekä sovittujen toimintatapojen mukaan toimimisella oli yhteys työhyvinvointiin. Johtamisen osalta keskeiseksi vaikuttajaksi nousivat vastuun jakaminen, tärkeistä asioista informointi ja puolueettomuus. Tulosten mukaan työntekijät suhtautuivat varovaisen positiivisesti tulevaan organisaatiomuutokseen.