Vapaaehtoisjärjestöt ja vanhuspalvelut: : Yhteistyön toteutuminen Turun kaupungissa
Kolehmainen, Laila (2019)
Kolehmainen, Laila
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902041916
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902041916
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin vapaaehtoisjärjestöjen ja kuntien välistä oikeudellista sääntelyä sekä tämän sääntelyn toteutumista Turun kaupungin vanhuspalvelujen avosektorin työntekijöiden sekä vanhustyötä tekevien vapaaehtoisjärjestöjen työnte- kijöiden näkökulmasta. Tarkoituksena oli auttaa toimeksiantajaa Turun Seudun Van- hustuki ry:tä kehittämään toimintaansa. Opinnäytetyön tuloksia on mahdollista hyö- dyntää yhteistyön kehittämisen pohjana myös yleisemmällä tasolla Turun kaupun- gissa.
Vapaaehtoisjärjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä säädellään laaja-alaisesti kun- talaissa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja valtionavustuksiin liittyvässä lainsää- dännössä. Myös Euroopan unionin valtiontukisääntely vaikuttaa yhdistysten toimin- taedellytyksiin. Erityisesti eronteko yleishyödyllisten taloudellisten ja ei-taloudellis- ten palvelujen välillä on merkityksellinen vapaaehtoisjärjestöjen näkökulmasta. Arvi- oiden mukaan mahdollinen SOTE- ja maakuntauudistus tullee vaikuttamaan erityi- sesti sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rahoitukseen, sidosryhmiin sekä siihen, miten taloudelliset ja ei-taloudelliset toiminnot erotetaan toisistaan tulevissa maakunnissa.
Työntekijöiden vastausten perusteella suurin osa piti yhteistyötä molempia osapuolia hyödyttävänä ja yhteistyön määrää riittämättömänä. Yhteistyömuodoista suosituim- pia olivat asiakkaan ohjaaminen palveluihin. Yhteistyön hyötyinä korostuivat erityi- sesti palvelujen täydentäminen ja osallisuuden edistäminen sekä yksinäisyyden eh- käisy. Vastaukset heijastivat osin lainsäädäntöön liitettyjä yhteistyön tavoitteita, ku- ten sosiaalisten oikeuksien ja osallisuuden edistämistä sekä taloudellisten hyötyjen saavuttamista. Haasteina korostuivat kaupungin työntekijöillä erityisesti puutteet oh- jeistuksessa ja järjestöjen työntekijöillä arvostuksen puute ja asenteet sekä se, että yhteistyön taloudellisia hyötyjä on vaikea osoittaa. Myös tiedonkulun ongelmat koet- tiin haasteeksi. Koetut haasteet esimerkiksi saattoivat liittyä osaltaan organisaatiosi- donnaisiin toimintatapoihin sekä valtasuhteisiin ja toisaalta epämuodollisiin käytän- töihin, toiminnan epäjatkuvuuden ongelmiin ja työntekijöiden vaihtuvuuteen. Yhteis- työn arvioitiin kehittyneen yleensä ottaen jonkin verran parempaan suuntaan ja arviot SOTE- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista yhteistyöhön olivat myös pääosin melko myönteisiä. Näkemykset yhteistyön kehittymisestä tukevat osaltaan ajatusta, että lainsäädäntö on viime vuosina vaikuttanut ainakin jokseenkin positiivisesti yh- teistyöhön vanhuspalvelujen avosektorin piirissä.
Vapaaehtoisjärjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä säädellään laaja-alaisesti kun- talaissa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja valtionavustuksiin liittyvässä lainsää- dännössä. Myös Euroopan unionin valtiontukisääntely vaikuttaa yhdistysten toimin- taedellytyksiin. Erityisesti eronteko yleishyödyllisten taloudellisten ja ei-taloudellis- ten palvelujen välillä on merkityksellinen vapaaehtoisjärjestöjen näkökulmasta. Arvi- oiden mukaan mahdollinen SOTE- ja maakuntauudistus tullee vaikuttamaan erityi- sesti sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rahoitukseen, sidosryhmiin sekä siihen, miten taloudelliset ja ei-taloudelliset toiminnot erotetaan toisistaan tulevissa maakunnissa.
Työntekijöiden vastausten perusteella suurin osa piti yhteistyötä molempia osapuolia hyödyttävänä ja yhteistyön määrää riittämättömänä. Yhteistyömuodoista suosituim- pia olivat asiakkaan ohjaaminen palveluihin. Yhteistyön hyötyinä korostuivat erityi- sesti palvelujen täydentäminen ja osallisuuden edistäminen sekä yksinäisyyden eh- käisy. Vastaukset heijastivat osin lainsäädäntöön liitettyjä yhteistyön tavoitteita, ku- ten sosiaalisten oikeuksien ja osallisuuden edistämistä sekä taloudellisten hyötyjen saavuttamista. Haasteina korostuivat kaupungin työntekijöillä erityisesti puutteet oh- jeistuksessa ja järjestöjen työntekijöillä arvostuksen puute ja asenteet sekä se, että yhteistyön taloudellisia hyötyjä on vaikea osoittaa. Myös tiedonkulun ongelmat koet- tiin haasteeksi. Koetut haasteet esimerkiksi saattoivat liittyä osaltaan organisaatiosi- donnaisiin toimintatapoihin sekä valtasuhteisiin ja toisaalta epämuodollisiin käytän- töihin, toiminnan epäjatkuvuuden ongelmiin ja työntekijöiden vaihtuvuuteen. Yhteis- työn arvioitiin kehittyneen yleensä ottaen jonkin verran parempaan suuntaan ja arviot SOTE- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista yhteistyöhön olivat myös pääosin melko myönteisiä. Näkemykset yhteistyön kehittymisestä tukevat osaltaan ajatusta, että lainsäädäntö on viime vuosina vaikuttanut ainakin jokseenkin positiivisesti yh- teistyöhön vanhuspalvelujen avosektorin piirissä.