Helsingin kaupungin päihdekuntoutus muutoksen edessä : Case Tervalammen kartano - "maalta kaupunkiin"
Ervasti, Ann-Katri (2019)
Ervasti, Ann-Katri
Hämeen ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902041897
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902041897
Tiivistelmä
Muutos on pysyvä tila. Tervalammen kartanon kuntoutuskeskus on muuttamassa Vihdistä Helsinkiin. Opinnäytetyöni tavoite oli selvittää Terva-lammen kartanon henkilökunnan suhtautumista muutokseen, heidän toiveitaan ja kehittämisajatuksia päihdekuntoutuksen suhteen tulevaisuu-dessa Helsingissä sekä esimiestuen tarvetta. Tarkoituksena oli saada tukea ja työkaluja esimiestyöhön muutoksessa sekä lisätä henkilökunnan ymmärrystä muutoksen tarpeesta.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin päihderiippuvuutta ja kuntoutusmenetelmiä, toipumissuuntautunutta hoitojärjestelmää sekä muutos-johtamista, esimiestukea, viestintää ja osallisuutta.
Opinnäytetyöni oli tutkimuksellinen ja tiedonhankinta- ja analysointimenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta, teemahaastattelua ja sisällönanalyysiä. Teemahaastattelu toteutettiin avoimilla kysymyksillä yksilöhaastatteluin (n=8). Tutkimuksen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä johto-päätöksiä, jossa menetelmänä käytettiin induktiivista päättelyä, tarkasteltiin pohdinnassa. Lopuksi pohdin jatkotutkimus- ja kehittämisideoita.
Keskeisempinä tutkimustuoksina voidaan todeta, että valtaosa Tervalammen kartanon kuntoutuskeskuksen työntekijöistä suhtautuu tulevaisuuden muutokseen ja kehittämistyöhön positiivisesti tai vähintäänkin neutraalisti. Esimiehiltä kaivattiin enemmän ymmärrystä ja joustoa muutosprosessissa sekä avoimuutta viestintään.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin päihderiippuvuutta ja kuntoutusmenetelmiä, toipumissuuntautunutta hoitojärjestelmää sekä muutos-johtamista, esimiestukea, viestintää ja osallisuutta.
Opinnäytetyöni oli tutkimuksellinen ja tiedonhankinta- ja analysointimenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta, teemahaastattelua ja sisällönanalyysiä. Teemahaastattelu toteutettiin avoimilla kysymyksillä yksilöhaastatteluin (n=8). Tutkimuksen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä johto-päätöksiä, jossa menetelmänä käytettiin induktiivista päättelyä, tarkasteltiin pohdinnassa. Lopuksi pohdin jatkotutkimus- ja kehittämisideoita.
Keskeisempinä tutkimustuoksina voidaan todeta, että valtaosa Tervalammen kartanon kuntoutuskeskuksen työntekijöistä suhtautuu tulevaisuuden muutokseen ja kehittämistyöhön positiivisesti tai vähintäänkin neutraalisti. Esimiehiltä kaivattiin enemmän ymmärrystä ja joustoa muutosprosessissa sekä avoimuutta viestintään.