Istutustiheyden vaikutus metsikön tuottoon kuusella uudistettaessa
Heinonen, Heikki (2019)
Heinonen, Heikki
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2019
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901311757
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901311757
Tiivistelmä
Opinnäytetyön lähtökohtana oli selvittää, kuinka istutustiheys vaikuttaa kustannuksiin ja mahdollisiin hakkuuvaurioihin metsikön kiertoaikana. Tutkimus keskittyy ainoastaan kuusen uudistamiseen istuttamalla. Kasvupaikkana tuore on kangas, MT, Joensuun alueella, joka on osa Etelä-Suomen aluetta.
Motti-ohjelmistolla suoritetussa simuloidussa uudistamisessa käytettiin 800, 1 200, 1 500 ja 1 800 kpl/ha istutustiheyksiä. Uudistamismenetelmänä käytettiin laikkumätästystä. Tutkimuksessa kasvua tarkkailtiin valituilla taimitiheyksillä sekä luontaisen uudistumisen vaikutusta istutettujen taimien lisänä. Harvennukset suoritettiin Tapion hyvän metsänhoidon suositusten mukaan. Harvennustapana käytettiin alaharvennusta. 800 ja 1 200 kpl/ha istutustiheyksillä otettiin huomioon myös mahdollisuus välttää ensiharvennus kokonaan. Kaikista kasvatuksista tehtiin kannattavuuslaskelma nettonykyarvoa käyttäen 1, 2, 3, 4 ja 5 %:n korkokannoilla.
Harvempi istutustiheys tuo huomattavia kustannussäästöjä ja samalla nopeamman puuntuoton. 1 200 kpl/ha istutustiheys on kustannuksiltaan sekä puuntuoton tehokkuudella paras menetelmä. Näin jopa ilman tukkivähennyksen huomioimista. Verrattuna 1 800 kpl/ha istutustiheyteen kustannuksissa saavutetaan 32 %:n säästö. 800 kpl/ha istutustiheys on jo liian harva. Metsä järeytyy nopeasti, mutta kokonaistuotos jää pienemmäksi tutkimuksen muihin kasvatuksiin verrattuna. 1 500 kpl/ha istutustiheydellä kiertoaika on vain viisi vuotta lyhempi kuin 1 800 kpl/ha kasvatuksella. Kustannuksissa tai tuotossa 1 500kpl/ha kasvatuksella ei ole merkittävää eroa verrattuna muihin kasvatustiheyksiin.
Motti-ohjelmistolla suoritetussa simuloidussa uudistamisessa käytettiin 800, 1 200, 1 500 ja 1 800 kpl/ha istutustiheyksiä. Uudistamismenetelmänä käytettiin laikkumätästystä. Tutkimuksessa kasvua tarkkailtiin valituilla taimitiheyksillä sekä luontaisen uudistumisen vaikutusta istutettujen taimien lisänä. Harvennukset suoritettiin Tapion hyvän metsänhoidon suositusten mukaan. Harvennustapana käytettiin alaharvennusta. 800 ja 1 200 kpl/ha istutustiheyksillä otettiin huomioon myös mahdollisuus välttää ensiharvennus kokonaan. Kaikista kasvatuksista tehtiin kannattavuuslaskelma nettonykyarvoa käyttäen 1, 2, 3, 4 ja 5 %:n korkokannoilla.
Harvempi istutustiheys tuo huomattavia kustannussäästöjä ja samalla nopeamman puuntuoton. 1 200 kpl/ha istutustiheys on kustannuksiltaan sekä puuntuoton tehokkuudella paras menetelmä. Näin jopa ilman tukkivähennyksen huomioimista. Verrattuna 1 800 kpl/ha istutustiheyteen kustannuksissa saavutetaan 32 %:n säästö. 800 kpl/ha istutustiheys on jo liian harva. Metsä järeytyy nopeasti, mutta kokonaistuotos jää pienemmäksi tutkimuksen muihin kasvatuksiin verrattuna. 1 500 kpl/ha istutustiheydellä kiertoaika on vain viisi vuotta lyhempi kuin 1 800 kpl/ha kasvatuksella. Kustannuksissa tai tuotossa 1 500kpl/ha kasvatuksella ei ole merkittävää eroa verrattuna muihin kasvatustiheyksiin.