Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Valmiina vanhemmuuteen -perhevalmennus ja sen kehittäminen
Holopainen, Anu; Klemettinen, Hannele; Virolainen, Suvi (2019)
Holopainen, Anu
Klemettinen, Hannele
Virolainen, Suvi
Savonia-ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901301714
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901301714
Tiivistelmä
Käsitteenä perhevalmennus otettiin käyttöön 1980-luvulla, joka korvasi sitä ennen olleen synnytysvalmennuksen. Sen tarkoituksena oli valmentaa koko perhettä lapsen odotusaikaan, synnytykseen liittyviin asioihin ja laajemmin uuden perheenjäsenen tuomiin muutoksiin. Useissa Suomen kaupungeissa on vähennetty tiiviitä ryhmämuotoisia perhevalmennuksia, sekä useat sairaalat ovat siirtyneet kokonaan sähköisiin materiaaleihin synnytysvalmennusvideoiden muodossa. Ryhmämuotoisille perhevalmennuksille on edelleen paljon kysyntää, ja siihen haluttiin vastata tällä opinnäytetyöllä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli antaa näyttöön perustuvaa tietoa kuopiolaisille esikoistaan odottaville perheille raskausajasta, synnytyksestä, parisuhteesta ja vauvan hoidosta. Tavoitteena oli luoda avoin, luotettava ja positiivinen ilmapiiri tiiviissä perhevalmennuksessa. Perheiltä kerättyjen palautteiden pohjalta oli tarkoitus kehittää tulevia perhevalmennuksia.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena kehittämistyönä, joka sisälsi kyselytutkimuksen. Kyselyllä haettiin vastauksia kysymyksiin perhevalmennusten sisällöistä, ilmapiiristä, toteutusmenetelmistä ja kehitysehdotuksista. Valmiina vanhemmuuteen -perhevalmennus järjestettiin Kuopion perheentalolla neljänä eri kertana. Osallistujia oli yhteensä kolmetoista, joista kahdeksan oli naisia ja viisi miehiä. Perheiltä saatujen palautteiden avulla kehitetään Savonia ammattikorkeakoulun Viretorin perhevalmennusta.
Tulosten mukaan toiminnallisuutta pidettiin erityisen tärkeänä ja hyvänä oppimismenetelmänä, mutta joillekkin kerroille sitä kaivattiin enemmän. Valmennuksien sisältö oli tuloksien perusteella kattava ja informatiivinen. Osa käsitellyistä aiheista oli perheille entuudestaan tuttuja, sillä he olivat etsineet jo itse tietoa. Ilmapiiri koettiin positiivisena ja luotettavana sekä valmennuksen toteuttajista pidettiin. Tuloksista nousi esille vertaistuen merkitys, joka oli yksi merkittävä syy osallistua valmennukseen. Lisäksi toivottiin kokemuskouluttajia ja vierailijoita monipuolistamaan valmennuksien sisältöä.
Tuloksista on hyötyä tulevien perhevalmennuksien suunnittelussa ja toteutuksessa. Osallistujien palautteiden ja toteuttajien kokemuksien perusteella valmennuksia voidaan kehittää perhelähtöisemmäksi ja toimivammaksi kokonaisuudeksi. Jatkossa voisi tutkia moniammattillisuuden merkitystä valmennuksessa. Lisäksi uudeksi näkökulmaksi ja kehittämiskohteeksi voisi ottaa maahanmuuttajille kohdistetun perhevalmennuksen.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli antaa näyttöön perustuvaa tietoa kuopiolaisille esikoistaan odottaville perheille raskausajasta, synnytyksestä, parisuhteesta ja vauvan hoidosta. Tavoitteena oli luoda avoin, luotettava ja positiivinen ilmapiiri tiiviissä perhevalmennuksessa. Perheiltä kerättyjen palautteiden pohjalta oli tarkoitus kehittää tulevia perhevalmennuksia.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena kehittämistyönä, joka sisälsi kyselytutkimuksen. Kyselyllä haettiin vastauksia kysymyksiin perhevalmennusten sisällöistä, ilmapiiristä, toteutusmenetelmistä ja kehitysehdotuksista. Valmiina vanhemmuuteen -perhevalmennus järjestettiin Kuopion perheentalolla neljänä eri kertana. Osallistujia oli yhteensä kolmetoista, joista kahdeksan oli naisia ja viisi miehiä. Perheiltä saatujen palautteiden avulla kehitetään Savonia ammattikorkeakoulun Viretorin perhevalmennusta.
Tulosten mukaan toiminnallisuutta pidettiin erityisen tärkeänä ja hyvänä oppimismenetelmänä, mutta joillekkin kerroille sitä kaivattiin enemmän. Valmennuksien sisältö oli tuloksien perusteella kattava ja informatiivinen. Osa käsitellyistä aiheista oli perheille entuudestaan tuttuja, sillä he olivat etsineet jo itse tietoa. Ilmapiiri koettiin positiivisena ja luotettavana sekä valmennuksen toteuttajista pidettiin. Tuloksista nousi esille vertaistuen merkitys, joka oli yksi merkittävä syy osallistua valmennukseen. Lisäksi toivottiin kokemuskouluttajia ja vierailijoita monipuolistamaan valmennuksien sisältöä.
Tuloksista on hyötyä tulevien perhevalmennuksien suunnittelussa ja toteutuksessa. Osallistujien palautteiden ja toteuttajien kokemuksien perusteella valmennuksia voidaan kehittää perhelähtöisemmäksi ja toimivammaksi kokonaisuudeksi. Jatkossa voisi tutkia moniammattillisuuden merkitystä valmennuksessa. Lisäksi uudeksi näkökulmaksi ja kehittämiskohteeksi voisi ottaa maahanmuuttajille kohdistetun perhevalmennuksen.