OPAS LANTIONPOHJAN LIHASTEN HARJOITTAMISEEN TOIMINTAHÄIRIÖIDEN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI
Tikanoja-Pyöriä, Johanna (2019)
Tikanoja-Pyöriä, Johanna
Savonia-ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901301711
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901301711
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Naisen lantionpohja, sen monimuotoinen luinen tukirakenne sekä lihasten, sisäelinten, nivelsiteiden, lihaskalvon
eli faskian ja hermotuksen muodostama kokonaisuus, joutuu kovalle koitokselle hormonitoimintojen muutosten,
ikääntymisen ja erilaisten sairauksien heikentäessä lantionpohjan lihaksiston normaalia toimintaa. Myös vähäinen
liikunta, ylipaino, ummetus, tupakointi, liiallinen nesteen juonti kuormittavat lantionpohjan elimiä ja sen tukira-
kenteita ja edesauttavat toimintahäiriöiden syntyä. Lantionpohjan toimintahäiriöt, etenkin virtsankarkailu, ovat
yleisiä vaivoja. Vain osa vaivoista kärsivä ohjautuu hoitojen piiriin.
2017 uudistuneen naisten virtsankarkailun Käypä hoito –suosituksen mukaan virtsankarkailun konservatiivinen
hoito nähdään monella tapaa tehokkaana hoitona. Hoidon tulisi olla potilaan tilanteen kokonaisvaltaiseen arvioin-
tiin perustuvaa, kaikkia lantionpohjan toimintaan vaikuttavien tekijöiden moniammatillista arviointia ja hoitoa.
Lantionpohjan lihasten varhain aloitetulla, säännöllisellä harjoittelulla pystytään ennaltaehkäisemään ja hoitamaan
virtsankarkailua raskauden ja synnytyksen jälkeen sekä lantionpohjan lihasten harjoittelua suositellaan muissakin
lantionpohjan toimintahäiriöiden ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.
Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli luoda opas, jonka avulla ohjataan naisia tunnistamaan lantionpohjan li-
hakset sekä harjoittamaan niitä säännöllisesti ja monipuolisesti sekä antamaan lisätietoa siitä, kuinka virtsankar-
kailua voi ennaltaehkäistä. Tavoitteena on motivoida kaikenikäisiä naisia harjoittamaan lantionpohjalihaksistoa
oikein ja säännöllisesti sekä lisätä tietoisuutta harjoittelun merkityksestä eteenkin toimintahäiriöiden ennaltaeh-
käisyssä. Opas on tarkoitettu ensisijaisesti perusterveydenhuollon ammattilaisille ohjauksen tueksi.
Tutkimuksia on tehty paljon lantionpohjan lihasten harjoittelusta raskauden ja synnytyksen jälkeen. Näyttöä harjoittelun vaikuttavuudesta on myös saatu. Harjoittelun vaikuttavuuden arviointi on kuitenkin useissa tutkimuksista
haasteellista, sillä tutkimusasetemassa oli erilaisia puutteita liittyen suunnitteluun, toteutukseen sekä tulosten
analysointiin. Lantionpohjan lihasten alkutilannetta ei arvioitu, oikeaa supistustekniikkaa ei ohjattu eikä kontrol-
loitu ja näin harjoittelun laadun arvioiminen jäi puutteelliseksi. Myös harjoitusohjelmat sekä seurantajaksojen pituudet olivat vaihtelevia eri tutkimusten välillä. Uusi Käypä hoito -suositus antaa selkeän ohjeistuksen edellä mai-
nittuihin puutteisiin. Uusien IT-alan innovaatioiden ja tekniikan kehittyessä toivottavasti saadaan myös tutkimuk-
sia, joissa lantionpohjan lihasten supistumista ja näin harjoittelun tehokkuutta pystytään paremmin seuraamaan
ja arvioimaan harjoittelun vaikuttavuutta luotettavammin. Uusia innovaatioita kaivataan myös säännöllisen har-
joittelun motivointiin.
Naisen lantionpohja, sen monimuotoinen luinen tukirakenne sekä lihasten, sisäelinten, nivelsiteiden, lihaskalvon
eli faskian ja hermotuksen muodostama kokonaisuus, joutuu kovalle koitokselle hormonitoimintojen muutosten,
ikääntymisen ja erilaisten sairauksien heikentäessä lantionpohjan lihaksiston normaalia toimintaa. Myös vähäinen
liikunta, ylipaino, ummetus, tupakointi, liiallinen nesteen juonti kuormittavat lantionpohjan elimiä ja sen tukira-
kenteita ja edesauttavat toimintahäiriöiden syntyä. Lantionpohjan toimintahäiriöt, etenkin virtsankarkailu, ovat
yleisiä vaivoja. Vain osa vaivoista kärsivä ohjautuu hoitojen piiriin.
2017 uudistuneen naisten virtsankarkailun Käypä hoito –suosituksen mukaan virtsankarkailun konservatiivinen
hoito nähdään monella tapaa tehokkaana hoitona. Hoidon tulisi olla potilaan tilanteen kokonaisvaltaiseen arvioin-
tiin perustuvaa, kaikkia lantionpohjan toimintaan vaikuttavien tekijöiden moniammatillista arviointia ja hoitoa.
Lantionpohjan lihasten varhain aloitetulla, säännöllisellä harjoittelulla pystytään ennaltaehkäisemään ja hoitamaan
virtsankarkailua raskauden ja synnytyksen jälkeen sekä lantionpohjan lihasten harjoittelua suositellaan muissakin
lantionpohjan toimintahäiriöiden ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.
Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli luoda opas, jonka avulla ohjataan naisia tunnistamaan lantionpohjan li-
hakset sekä harjoittamaan niitä säännöllisesti ja monipuolisesti sekä antamaan lisätietoa siitä, kuinka virtsankar-
kailua voi ennaltaehkäistä. Tavoitteena on motivoida kaikenikäisiä naisia harjoittamaan lantionpohjalihaksistoa
oikein ja säännöllisesti sekä lisätä tietoisuutta harjoittelun merkityksestä eteenkin toimintahäiriöiden ennaltaeh-
käisyssä. Opas on tarkoitettu ensisijaisesti perusterveydenhuollon ammattilaisille ohjauksen tueksi.
Tutkimuksia on tehty paljon lantionpohjan lihasten harjoittelusta raskauden ja synnytyksen jälkeen. Näyttöä harjoittelun vaikuttavuudesta on myös saatu. Harjoittelun vaikuttavuuden arviointi on kuitenkin useissa tutkimuksista
haasteellista, sillä tutkimusasetemassa oli erilaisia puutteita liittyen suunnitteluun, toteutukseen sekä tulosten
analysointiin. Lantionpohjan lihasten alkutilannetta ei arvioitu, oikeaa supistustekniikkaa ei ohjattu eikä kontrol-
loitu ja näin harjoittelun laadun arvioiminen jäi puutteelliseksi. Myös harjoitusohjelmat sekä seurantajaksojen pituudet olivat vaihtelevia eri tutkimusten välillä. Uusi Käypä hoito -suositus antaa selkeän ohjeistuksen edellä mai-
nittuihin puutteisiin. Uusien IT-alan innovaatioiden ja tekniikan kehittyessä toivottavasti saadaan myös tutkimuk-
sia, joissa lantionpohjan lihasten supistumista ja näin harjoittelun tehokkuutta pystytään paremmin seuraamaan
ja arvioimaan harjoittelun vaikuttavuutta luotettavammin. Uusia innovaatioita kaivataan myös säännöllisen har-
joittelun motivointiin.