Perhekodin rahoitus : Perustehtävän ja terapiamuodon rahoitus sosiaalipalveluyksikössä
Koskinen, Sanna (2019)
Koskinen, Sanna
Vaasan ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901301693
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901301693
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus on selvittää, mitkä seikat vaikuttavat sosiaalipalveluyrityksen rahoituksen saantiin.
Alun perin lähdin selvittämään, kuka tai mikä taho maksaa perhekodin kulut ja onko perhekodin toiminnassa tiiviisti mukana olevalla profiloivalla toiminnalla vaikutusta yhteiskunnan kuluihin. Toisin sanoen, halusin selvittää, maksavatko veronmaksajat perhekotiyrittäjän harrastukset, jonka voidaan naamioida perhekodin profiloivaksi toiminnaksi. Lisäksi halusin selvittää, mikä yritysmuoto on perhekotia ajatellen suotuisin ja miksi.
Perhekodin rahoitusta tutkiessa kävi ilmi, että perhekotia kohdellaan toimialaluokituksensa vuoksi eri tavalla, kuin esimerkiksi tuotteita tai palveluita myyviä kaupallisia yrityksiä. Perhekotien yksityistäminen on tapahtunut yhteiskunnassamme melko hiljattain ja aihetta oli mielestäni tutkittu vain vähän. Harvasta paikasta sai suoraa vastausta kysymyksiin tai käytännön ohjetta siihen, mitä sosiaalipalveluyritykseltä vaaditaan perustamisvaiheessa. Lisäksi aiheen teoriaa kirjoittaessa oli jo erittäin selvää, että perhekodissa asuvat lapset tarvitsevat virikkeitä, eikä näistä perhekotiyrittäjä välttämättä niin suuresti hyödy kaiken muun vastuunsa lisäksi.
Perhekodin rahoitus ja yritystoiminta kuitenkin on lopulta hyvin samanlaista, kuin minkä tahansa muunkin yrityksen ylläpito. Bisnes on bisnestä vaikka perhekotiyrittäjä onkin esimerkiksi kampaajaa voimakkaammin kiinni omassa, ympärivuorokautisessa elannossaan. Yrityksen täytyy kuitenkin tuottaa ja olla kannattava, vaikka se karulta kuulostaakin hädässä olevien lasten kustannuksella. Opinnäytteeseen haastatellun perhekotiyrittäjän sanoin, ”Yrityksen täytyy pysyä pystyssä juuri niiden lasten takia.”
Alun perin lähdin selvittämään, kuka tai mikä taho maksaa perhekodin kulut ja onko perhekodin toiminnassa tiiviisti mukana olevalla profiloivalla toiminnalla vaikutusta yhteiskunnan kuluihin. Toisin sanoen, halusin selvittää, maksavatko veronmaksajat perhekotiyrittäjän harrastukset, jonka voidaan naamioida perhekodin profiloivaksi toiminnaksi. Lisäksi halusin selvittää, mikä yritysmuoto on perhekotia ajatellen suotuisin ja miksi.
Perhekodin rahoitusta tutkiessa kävi ilmi, että perhekotia kohdellaan toimialaluokituksensa vuoksi eri tavalla, kuin esimerkiksi tuotteita tai palveluita myyviä kaupallisia yrityksiä. Perhekotien yksityistäminen on tapahtunut yhteiskunnassamme melko hiljattain ja aihetta oli mielestäni tutkittu vain vähän. Harvasta paikasta sai suoraa vastausta kysymyksiin tai käytännön ohjetta siihen, mitä sosiaalipalveluyritykseltä vaaditaan perustamisvaiheessa. Lisäksi aiheen teoriaa kirjoittaessa oli jo erittäin selvää, että perhekodissa asuvat lapset tarvitsevat virikkeitä, eikä näistä perhekotiyrittäjä välttämättä niin suuresti hyödy kaiken muun vastuunsa lisäksi.
Perhekodin rahoitus ja yritystoiminta kuitenkin on lopulta hyvin samanlaista, kuin minkä tahansa muunkin yrityksen ylläpito. Bisnes on bisnestä vaikka perhekotiyrittäjä onkin esimerkiksi kampaajaa voimakkaammin kiinni omassa, ympärivuorokautisessa elannossaan. Yrityksen täytyy kuitenkin tuottaa ja olla kannattava, vaikka se karulta kuulostaakin hädässä olevien lasten kustannuksella. Opinnäytteeseen haastatellun perhekotiyrittäjän sanoin, ”Yrityksen täytyy pysyä pystyssä juuri niiden lasten takia.”