Geronomin työ Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymässä asiakkaiden ja työntekijöiden kokemana
Harju, Heli (2019)
Harju, Heli
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901281645
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901281645
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää geronomin työtä, geronomi- ammattinimikkeen tunnettuutta ja geronomin työn näyttäytymistä Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymässä (PoSa). Tavoitteena on geronomin osaamisen parempi hyödyntäminen vastaanottotyössä ja vanhustyössä, geronomi- ammattinimikkeen tunnetummaksi tuleminen ja sisällöllisesti selkeämpi työ. Näkökulmana on väestön ikääntyminen ja sen vaikutus geronomin vastaanotto-toiminnan riittävyyteen PoSassa.
Teoreettinen viitekehys rakentuu keskeisistä käsitteistä, teoreettisesta taustasta ja kielellisistä kuvauksista. Opinnäytetyössä käytettiin määrällistä ja laadullista menetelmää sekä teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkimusaineisto perustui asiakaskyselylomakkeista ja kahden sijaisen strukturoidulla haastattelulla saatuun aineistoon. Kyselylomakkeiden analysoinnissa käytettiin havaintomatriisia ja sijaisten strukturoidut haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin.
Opinnäytetyön tulosten mukaan asiakkaiden kokemukset geronomin vastaanotolta ovat hyviä ja asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä vastaanotolta saatuihin palveluihin. Asiakkaat näkivät geronomin toimen tärkeänä ja häntä pidettiin erittäin ammattitaitoisena.
Kehittämiskohteiksi nousi kirjallisista lähteistä saatava tieto geronomin vastaanotosta sekä ammattinimikkeen tunnettuus. Ammattinimikkeen tunnetummaksi tuleminen vaatii tulosten mukaan lehtijuttua paikallislehteen ja parempaa tiedottamista mm. palveluoppaassa. Ammattinimikkeen tuntemattomuutta tukee myös se, että asiakkaiden mukaan geronomi on muistihoitaja. Lisäksi usea vastaaja toivoi, että sana geronomi olisi suomenkielinen.
Sijaisten pienimuotoisten haastattelujen tuloksien mukaan geronomin työ on todella monipuolinen, laaja, vastuullinen ja ennalta arvaamaton. Työtehtävät näyttäytyvät sijaisten kertoman mukaan erilaisina siitä mitä he itse olivat ajatelleet. Työtä pitää selkeyttää sisällöllisesti selkeämmäksi. Haastatteluista ilmeni myös kollegiaalisen tuen puute. Geronomin työn organisointi vaatii kehittämistä.
Teoreettinen viitekehys rakentuu keskeisistä käsitteistä, teoreettisesta taustasta ja kielellisistä kuvauksista. Opinnäytetyössä käytettiin määrällistä ja laadullista menetelmää sekä teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkimusaineisto perustui asiakaskyselylomakkeista ja kahden sijaisen strukturoidulla haastattelulla saatuun aineistoon. Kyselylomakkeiden analysoinnissa käytettiin havaintomatriisia ja sijaisten strukturoidut haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin.
Opinnäytetyön tulosten mukaan asiakkaiden kokemukset geronomin vastaanotolta ovat hyviä ja asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä vastaanotolta saatuihin palveluihin. Asiakkaat näkivät geronomin toimen tärkeänä ja häntä pidettiin erittäin ammattitaitoisena.
Kehittämiskohteiksi nousi kirjallisista lähteistä saatava tieto geronomin vastaanotosta sekä ammattinimikkeen tunnettuus. Ammattinimikkeen tunnetummaksi tuleminen vaatii tulosten mukaan lehtijuttua paikallislehteen ja parempaa tiedottamista mm. palveluoppaassa. Ammattinimikkeen tuntemattomuutta tukee myös se, että asiakkaiden mukaan geronomi on muistihoitaja. Lisäksi usea vastaaja toivoi, että sana geronomi olisi suomenkielinen.
Sijaisten pienimuotoisten haastattelujen tuloksien mukaan geronomin työ on todella monipuolinen, laaja, vastuullinen ja ennalta arvaamaton. Työtehtävät näyttäytyvät sijaisten kertoman mukaan erilaisina siitä mitä he itse olivat ajatelleet. Työtä pitää selkeyttää sisällöllisesti selkeämmäksi. Haastatteluista ilmeni myös kollegiaalisen tuen puute. Geronomin työn organisointi vaatii kehittämistä.