Savuttomana toimenpiteeseen ja leikkaukseen : prosessikuvaus ja savuttomuuskäytäntöjen yhtenäistäminen
Lipponen, Anna (2018)
Lipponen, Anna
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901251575
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901251575
Tiivistelmä
Tupakointi on yksi vaarallisimmista, mutta myös eräs helpoiten ehkäistävissä olevista terveysriskeistä. Suomessa elektiiviseen leikkaukseen tulee vuosittain noin 40 000 tupakoivaa potilasta. Tupakoinnin lopettamisella ennen toimenpidettä ja leikkausta on merkittäviä kansanterveydellisiä, kustannuslähtöisiä sekä yksilöterveydellisiä perusteita. Lähestyvä elektiivinen leikkaus voi jopa kaksinkertaistaa potilaan todennäköisyyden saavuttaa pysyvä tupakoimattomuus. Tupakointi altistaa leikkauspotilaan lukuisille komplikaatioille, sekä heikentää toipumista. Preoperatiivisella tupakoinnin lopettamisella voidaan vähentää kaikkien leikkauskomplikaatioiden riskiä 30–40 prosenttia.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on kehittää ja yhdenmukaistaa tupakoinnin lopettamiseen liittyviä käytänteitä ennen elektiivistä toimenpidettä ja leikkausta. Opinnäytetyön tavoite on koota ajankohtainen tieto ihanteellisesta preoperatiivisesta tupakoinnin lopettamisen käytännöstä prosessikuvaukseksi, verrata sitä savuttomuuskäytäntöihin kahdessa sairaalayksikössä, sekä esittää yhteenveto savuttomuuskäytäntöjen kehittämisen tarpeista yksiköissä. Opinnäytetyön tulokset ovat tarkoitetut hyödynnettäviksi elektiiviseen toimenpiteeseen ja leikkaukseen tulevien potilaiden savuttomuuskäytäntöjen kehittämisessä. Tutkimus koostuu kirjallisuuskatsauksesta sekä kahdesta asiantuntijahaastattelusta.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella potilaita tulee systemaattisesti ohjata savuttomuuteen jo perusterveydenhuollon leikkausta edeltävässä arvioinnissa, sekä läpi hoitopolun. Yleisimmin suositeltu savuttomuuden kesto ennen leikkausta on 4–8 viikkoa, mutta pidempi savuttomuus tuo lisähyötyjä. Leikkaukseen valmistauduttaessa tavoitteena on saavuttaa pysyvä savuttomuus. Tehokas terveydenhuollon vieroitus lisää lopettamisen todennäköisyyttä 3–4 kertaisesti. Aktiivisen vieroituksen tulisi olla kestoltaan vähintään neljä viikkoa, jotta sekä vieroittautumisen onnistumisen että leikkauskomplikaatioiden suhteen saataisiin merkittäviä tuloksia.
Opinnäytetyön tulokset viittaavat siihen, että haastatelluissa yksiköissä käytössä olevat savuttomuuskäytännöt myötäilevät pääosin ideaalista prosessia. Tärkeimmiksi haasteiksi ja kehittämistarpeiksi nousivat kuitenkin savuttomuusneuvonnan systemaattisuuden ja yhtenäisyyden turvaaminen, vieroitushoidon saatavuuden ja pitkäkestoisen vieroituksen seurannan takaaminen, sekä tupakointitietojen kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistäminen ja tietojärjestelmien kehittäminen.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on kehittää ja yhdenmukaistaa tupakoinnin lopettamiseen liittyviä käytänteitä ennen elektiivistä toimenpidettä ja leikkausta. Opinnäytetyön tavoite on koota ajankohtainen tieto ihanteellisesta preoperatiivisesta tupakoinnin lopettamisen käytännöstä prosessikuvaukseksi, verrata sitä savuttomuuskäytäntöihin kahdessa sairaalayksikössä, sekä esittää yhteenveto savuttomuuskäytäntöjen kehittämisen tarpeista yksiköissä. Opinnäytetyön tulokset ovat tarkoitetut hyödynnettäviksi elektiiviseen toimenpiteeseen ja leikkaukseen tulevien potilaiden savuttomuuskäytäntöjen kehittämisessä. Tutkimus koostuu kirjallisuuskatsauksesta sekä kahdesta asiantuntijahaastattelusta.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella potilaita tulee systemaattisesti ohjata savuttomuuteen jo perusterveydenhuollon leikkausta edeltävässä arvioinnissa, sekä läpi hoitopolun. Yleisimmin suositeltu savuttomuuden kesto ennen leikkausta on 4–8 viikkoa, mutta pidempi savuttomuus tuo lisähyötyjä. Leikkaukseen valmistauduttaessa tavoitteena on saavuttaa pysyvä savuttomuus. Tehokas terveydenhuollon vieroitus lisää lopettamisen todennäköisyyttä 3–4 kertaisesti. Aktiivisen vieroituksen tulisi olla kestoltaan vähintään neljä viikkoa, jotta sekä vieroittautumisen onnistumisen että leikkauskomplikaatioiden suhteen saataisiin merkittäviä tuloksia.
Opinnäytetyön tulokset viittaavat siihen, että haastatelluissa yksiköissä käytössä olevat savuttomuuskäytännöt myötäilevät pääosin ideaalista prosessia. Tärkeimmiksi haasteiksi ja kehittämistarpeiksi nousivat kuitenkin savuttomuusneuvonnan systemaattisuuden ja yhtenäisyyden turvaaminen, vieroitushoidon saatavuuden ja pitkäkestoisen vieroituksen seurannan takaaminen, sekä tupakointitietojen kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistäminen ja tietojärjestelmien kehittäminen.