Kansalaistoiminta yleisten kirjastojen tulevaisuudessa : Helmet-kirjastot kansalaistoiminnan mahdollistajina
Baer, Raisa (2019)
Baer, Raisa
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901241565
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901241565
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on kirjastoissa tapahtuva ja kirjaston mahdollistama vapaaehtois- ja kansalaistoiminta. Työn tarkoituksena oli selvittää, miten pääkaupunkiseudun yleiset kirjastot eli Helmet mahdollistavat aktiivista kansalaistoimintaa nyt ja vuonna 2030. Aihetta tarkasteltiin Viherän ja Hartin osallisuuden malleista tehtyjä mukaelmia hyödyntämällä.
Tutkimus toteutettiin delfoilla, joka on yksi tulevaisuudentutkimuksen menetelmistä. Delfoi toteutettiin kahden kierroksen asiantuntijapaneelina ja se toteutettiin delfoi-tutkimuksiin erityisesti rakennetulla e-delphi työkalulla. 27 panelistia valikoitiin kirjastoalan ammattilaisista, kansalaistoiminnan kentän asiantuntijoista ja aktiivista kirjaston käyttäjistä. Lopulliseen tutkimukseen osallistui yhteensä yhdeksän kirjastoalan ja kansalaistoiminnan asiantuntijaa. Tuloksia tarkastellaan sekä kokonaisuutena että eroteltuna kansalaistoiminnan ja kirjastoalan asiantuntijoiden näkökulmiin.
Tutkimuksessa selvisi, että 2018 Helmet-kirjastoissa ollaan hyvällä alulla kansalaistoiminnan mahdollistamisessa ja tulevaisuudessa se on todennäköisesti suuremmassa osassa kirjaston arkea. Etenkin tällä hetkellä ne, jotka eivät osallistu aktiiviseen kansalaistoimintaan, tulevat tulevaisuudessa saamaan enemmän tukea osallistumiseen.
Tuloksissa vastaajat jakoivat näkemyksiään kirjastojen tulevaisuusskenaarioista. Vastaajien hahmotelmien toteutumiseksi tarvitaan kirjastojen ja kansalaistoiminnan yhteistyön lisäämistä. Myös kirjastojen sisäistä keskustelua aiheesta tulisi lisätä, jotta kirjastoammattilaisilla olisi yhteinen tavoite kirjastolaissa edellytetyn aktiivisen kansalaistoiminnan mahdollistamisessa.
Tutkimus toteutettiin delfoilla, joka on yksi tulevaisuudentutkimuksen menetelmistä. Delfoi toteutettiin kahden kierroksen asiantuntijapaneelina ja se toteutettiin delfoi-tutkimuksiin erityisesti rakennetulla e-delphi työkalulla. 27 panelistia valikoitiin kirjastoalan ammattilaisista, kansalaistoiminnan kentän asiantuntijoista ja aktiivista kirjaston käyttäjistä. Lopulliseen tutkimukseen osallistui yhteensä yhdeksän kirjastoalan ja kansalaistoiminnan asiantuntijaa. Tuloksia tarkastellaan sekä kokonaisuutena että eroteltuna kansalaistoiminnan ja kirjastoalan asiantuntijoiden näkökulmiin.
Tutkimuksessa selvisi, että 2018 Helmet-kirjastoissa ollaan hyvällä alulla kansalaistoiminnan mahdollistamisessa ja tulevaisuudessa se on todennäköisesti suuremmassa osassa kirjaston arkea. Etenkin tällä hetkellä ne, jotka eivät osallistu aktiiviseen kansalaistoimintaan, tulevat tulevaisuudessa saamaan enemmän tukea osallistumiseen.
Tuloksissa vastaajat jakoivat näkemyksiään kirjastojen tulevaisuusskenaarioista. Vastaajien hahmotelmien toteutumiseksi tarvitaan kirjastojen ja kansalaistoiminnan yhteistyön lisäämistä. Myös kirjastojen sisäistä keskustelua aiheesta tulisi lisätä, jotta kirjastoammattilaisilla olisi yhteinen tavoite kirjastolaissa edellytetyn aktiivisen kansalaistoiminnan mahdollistamisessa.