Eri-ikäisten osaamisen kehittäminen
Partanen, Marjo-Riitta (2018)
Partanen, Marjo-Riitta
Lapin ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901221482
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901221482
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää projektikirjanpitäjien ikäkäsityksiä ja -asenteita. Tutkimuksella selvitettiin kehityskeskustelujen merkitystä eri-ikäisten osaamisen kehittämisessä ja hiljaisen tiedon siirtymistä eri-ikäisten ja saman ikäisten välillä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisella eli määrällisellä tutkimusotteella. Tutkimusaineisto kerättiin sähköpostikyselynä. Kyselylomake lähetettiin 70 projek-tikirjanpitäjälle, ja kysely oli avoinna kahden viikon ajan. Tutkimustulokset analysoitiin Webropol-ohjelmaan saatujen vastausten perusteella. Webropol-ohjelmalla voitiin tehdä perusraportit sekä ristiintaulukoinnit ja tuottaa tarvittava tutkimusaineisto Excel-taulukkomuotoon.
Tutkimus osoitti, että kaikista vastaajista 20–30-vuotiaat kuvasivat myönteisimmin nuoria, keski-ikäisiä ja ikääntyviä työntekijöitä. 51–60-vuotiaat vastaajat käyttivät eniten kielteisiä adjektiiveja kuvatessaan nuoria ja ikääntyviä työntekijöitä.
Tutkimustulokset osoittivat, että työntekijät olivat tietoisia työtehtävien suorittamiseen vaaditusta osaamisen tasosta ja omasta osaamisvajeestaan. Työntekijän kehityssuunnitelmaa koskevista tuloksista voitiin päätellä, ettei vastaajille ollut laadittu kehityssuunnitelmaa. Tutkimustulokset osoittivat, ettei työntekijöiden osaamisen kehittymistä mitata säännöllisesti. Tutkimustulokset antoivat myös viitteitä siitä, ettei hiljaisen tiedon siirtymisestä huolehdita pitkäaikaisilta työntekijöiltä uudemmille työntekijöille. Tulosten mukaan parityöskentely koettiin parhaaksi tavaksi siirtää hiljaista tietoa työyhteisössä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisella eli määrällisellä tutkimusotteella. Tutkimusaineisto kerättiin sähköpostikyselynä. Kyselylomake lähetettiin 70 projek-tikirjanpitäjälle, ja kysely oli avoinna kahden viikon ajan. Tutkimustulokset analysoitiin Webropol-ohjelmaan saatujen vastausten perusteella. Webropol-ohjelmalla voitiin tehdä perusraportit sekä ristiintaulukoinnit ja tuottaa tarvittava tutkimusaineisto Excel-taulukkomuotoon.
Tutkimus osoitti, että kaikista vastaajista 20–30-vuotiaat kuvasivat myönteisimmin nuoria, keski-ikäisiä ja ikääntyviä työntekijöitä. 51–60-vuotiaat vastaajat käyttivät eniten kielteisiä adjektiiveja kuvatessaan nuoria ja ikääntyviä työntekijöitä.
Tutkimustulokset osoittivat, että työntekijät olivat tietoisia työtehtävien suorittamiseen vaaditusta osaamisen tasosta ja omasta osaamisvajeestaan. Työntekijän kehityssuunnitelmaa koskevista tuloksista voitiin päätellä, ettei vastaajille ollut laadittu kehityssuunnitelmaa. Tutkimustulokset osoittivat, ettei työntekijöiden osaamisen kehittymistä mitata säännöllisesti. Tutkimustulokset antoivat myös viitteitä siitä, ettei hiljaisen tiedon siirtymisestä huolehdita pitkäaikaisilta työntekijöiltä uudemmille työntekijöille. Tulosten mukaan parityöskentely koettiin parhaaksi tavaksi siirtää hiljaista tietoa työyhteisössä.