EPÄASIALLINEN KÄYTÖS JA HÄIRINTÄ: CASE HÄMEENLINNAN KAUPUNKI
Niemi, Mari-Anne (2019)
Niemi, Mari-Anne
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901221472
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901221472
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, mitä tarkoitetaan häirinnällä ja epäasiallisella käyttäytymisellä, miten siihen puututaan sekä tuottaa epäasiallisesta käytöksestä ja häirinnästä tietoa kohdeorganisaatiolle. Tutkimus keskittyi kuvaamaan epäasiallista käytöstä ja häirintää työympäristössä. Tavoitteena oli selvittää, millaista häirintää caseorganisaatiossa esiintyi, häirinnän määrä ja henkilöstön kokemus organisaation esimiestyöstä ja työyhteisötaidoista. Lisäksi tavoitteena oli kartoittaa, miten epäasiallista käytöstä ja häirintää voi ehkäistä.
Työn teoreettisessa osuudessa käsiteltiin yhdenvertaisuutta ja sitä rikkovaa epäasiallista käytöstä ja häirintää lainsäädännön ja työsuojelun ja -turvallisuuden näkökulmista sekä kuvattiin häirinnän yleisyyttä työpaikoilla ja sen vaikutuksia niin yksilöihin kuin organisaatioon. Teoriaosuudessa selvitettiin myös puuttumista epäasialliseen käytökseen ja häirintään työorganisaatiossa niin ennalta ehkäisevillä toi-milla kuin kuvaamalla tilanteiden ratkaisuprosessia.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena, jossa empiirinen aineisto kerättiin Hämeenlinnan kaupungin henkilöstöltä verkkokyselyllä. Kyselylomakkeessa kartoitettiin henkilöstön havaintoja häirinnästä sekä organisaa-tiotasolla että omassa työyksikössään. Häirintää havainneilta tiedusteltiin tarkempia tietoja tilanteista. Vastaajilta kysyttiin väittämien kautta mielipidettä esimies-työstä, kiusaamisesta ja työyhteisötaidoista.
Opinnäytetyön tulokseksi saatiin laajasti tietoa epäasiallisesta käytöksestä ja häirinnästä työympäristössä yleisesti sekä kohdeorganisaatiota koskevaa ajankohtaista tietoa, jota voidaan hyödyntää yhdenvertaisuussuunnitelman arvioinnissa ja tavoitteiden asettamisessa. Kohdeorganisaatiossa esiintyi häirintää saman verran kuin kuntasektorilla keskimäärin, häirintä oli pääasiassa sanallista, ja häiritsijänä oli työkaveri tai esimies. Kerätyn tutkimustiedon ja kirjallisuuden pohjalta kohdeorganisaatiolle voitiin antaa toimintasuositus esimiesvalmennusta varten ja toteutettavaksi organisaation työyksiköissä. Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa myös muiden työpaikkojen toimintaan.
Työn teoreettisessa osuudessa käsiteltiin yhdenvertaisuutta ja sitä rikkovaa epäasiallista käytöstä ja häirintää lainsäädännön ja työsuojelun ja -turvallisuuden näkökulmista sekä kuvattiin häirinnän yleisyyttä työpaikoilla ja sen vaikutuksia niin yksilöihin kuin organisaatioon. Teoriaosuudessa selvitettiin myös puuttumista epäasialliseen käytökseen ja häirintään työorganisaatiossa niin ennalta ehkäisevillä toi-milla kuin kuvaamalla tilanteiden ratkaisuprosessia.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena, jossa empiirinen aineisto kerättiin Hämeenlinnan kaupungin henkilöstöltä verkkokyselyllä. Kyselylomakkeessa kartoitettiin henkilöstön havaintoja häirinnästä sekä organisaa-tiotasolla että omassa työyksikössään. Häirintää havainneilta tiedusteltiin tarkempia tietoja tilanteista. Vastaajilta kysyttiin väittämien kautta mielipidettä esimies-työstä, kiusaamisesta ja työyhteisötaidoista.
Opinnäytetyön tulokseksi saatiin laajasti tietoa epäasiallisesta käytöksestä ja häirinnästä työympäristössä yleisesti sekä kohdeorganisaatiota koskevaa ajankohtaista tietoa, jota voidaan hyödyntää yhdenvertaisuussuunnitelman arvioinnissa ja tavoitteiden asettamisessa. Kohdeorganisaatiossa esiintyi häirintää saman verran kuin kuntasektorilla keskimäärin, häirintä oli pääasiassa sanallista, ja häiritsijänä oli työkaveri tai esimies. Kerätyn tutkimustiedon ja kirjallisuuden pohjalta kohdeorganisaatiolle voitiin antaa toimintasuositus esimiesvalmennusta varten ja toteutettavaksi organisaation työyksiköissä. Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa myös muiden työpaikkojen toimintaan.