Sulfaatinpelkistymisen tutkiminen hapettomien olosuhteiden toimintamallilla laboratorio-olosuhteissa
Laaksonen, Pasi (2018)
Laaksonen, Pasi
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901221469
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901221469
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö liittyy Suomen ympäristökeskuksen ja Turun ammattikorkeakoulun yhteistyöprojektiin. Tarkoitus oli tutkia hapettomien olosuhteiden toimintamallilla luonnonveden sulfaatinpelkistymistä laboratorio-olosuhteissa. Opinnäytetyö jakautui kahteen osaan, hapettomien olosuhteiden toimintamallin toteuttamiseen ja sulfaatinpelkistymisen kannalta oleellisten laboratoriotulosten tulkintaan. Hapettomien olosuhteiden toimintamalli toteutettiin glovebox-tekniikalla. Suljettuna systeeminä käytettiin atmosfääritelttoja, joihin luotiin hapettomat olosuhteet typpikaasulla. Tässä opinnäytetyössä käsitellään erilaisia käytännön toteutuksessa huomioitavia asioita.
Laboratoriotutkimus käsitti yhteensä 28 koeyksikköä, jotka sisälsivät koevettä ja sedimenttiä Maarian altaalta, joka on tekojärvi Turun alueella. Koeyksiköihin luotiin eroavaisuuksia sulfaatti-, dekstroosi- ja formaliinilisäyksillä. Sulfaatti- ja sulfidipitoisuudet mitattiin koeyksiköistä kahdesti, ensimmäisen ja toisen näytteenottokerran välissä oli kahden kuukauden mittainen inkubaatiojakso hapettomissa olosuhteissa. Tämä opinnäytetyö käsittelee myös inkubaation aikana ilmenneitä, sulfaatinpelkistymiseen viittaavia visuaalisia muutoksia eri koeyksiköissä. Laboratoriotulosten perusteella sulfaatinpelkistymistä tapahtui selkeästi koeyksiköissä 1-12. Nämä koeyksiköt sisälsivät sekä koevettä että sedimenttiä, mutta eivät kuitenkaan olleet formaliinikäsiteltyjä. Tulosten perusteella mikrobitoiminnan katsottiin olevan merkittävässä roolissa sulfaatinpelkistymisen kannalta.
Laboratoriotutkimus käsitti yhteensä 28 koeyksikköä, jotka sisälsivät koevettä ja sedimenttiä Maarian altaalta, joka on tekojärvi Turun alueella. Koeyksiköihin luotiin eroavaisuuksia sulfaatti-, dekstroosi- ja formaliinilisäyksillä. Sulfaatti- ja sulfidipitoisuudet mitattiin koeyksiköistä kahdesti, ensimmäisen ja toisen näytteenottokerran välissä oli kahden kuukauden mittainen inkubaatiojakso hapettomissa olosuhteissa. Tämä opinnäytetyö käsittelee myös inkubaation aikana ilmenneitä, sulfaatinpelkistymiseen viittaavia visuaalisia muutoksia eri koeyksiköissä. Laboratoriotulosten perusteella sulfaatinpelkistymistä tapahtui selkeästi koeyksiköissä 1-12. Nämä koeyksiköt sisälsivät sekä koevettä että sedimenttiä, mutta eivät kuitenkaan olleet formaliinikäsiteltyjä. Tulosten perusteella mikrobitoiminnan katsottiin olevan merkittävässä roolissa sulfaatinpelkistymisen kannalta.