Toimintamuodon muutos avoimesta yhtiöstä osakeyhtiöksi : case-tutkimus
Rouhe, Olga (2019)
Rouhe, Olga
Saimaan ammattikorkeakoulu
2019
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901171365
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901171365
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä Toimintamuodon muutos avoimesta yhtiöstä osakeyhtiöksi: case-tutkimus selvitetään, mitä etuja sisältyy metsäkone- ja maansiirtoalan yrityksen muuttamiseen avoimesta yhtiöstä osakeyhtiöksi. Tutkimuksessa painotetaan juridista ja verotuksellista näkökulmaa. Lisäksi tarkastellaan, miten toimintamuodon muutos toteutetaan käytännössä.
Tutkimus on kvalitatiivinen case-tutkimus, jonka tavoitteena on saada yksityiskohtainen ja kokonaisvaltainen kuva tutkittavasta kohteesta. Tutkimuksessa hyödynnetään tutkimuskirjallisuutta ja lainsäädäntöä, tehdään verolaskelmia kahdessa mainitussa yhtiömuodossa ja osakeyhtiön kolmessa varojennostotavassa sekä haastatellaan kohdeyrityksen kirjanpitäjää.
Juridiseen näkökulmaan sisältyy neljä osa-aluetta, joiden kautta tarkastellaan yhtiön toimintamuodon valintaa. Osa-alueita ovat perustaminen ja hallinto, yhtiöpanos ja velkavastuu, varojen jako ja verotus. Tutkimuksessa kuvataan ja myös verrataan avoimen yhtiön ja osakeyhtiön etuja em. neljässä osa-alueessa.
Verotuksellinen näkökulma sisältää kokonaisverorasituksen laskelmia avoimessa yhtiössä ja osakeyhtiössä kohdeyrityksen 2015–2017 tilinpäätöstietojen pohjalta. Osakeyhtiön verolaskelmissa huomioidaan kolme varojennostotapaa: varojennosto yrityksestä palkan, osinkojen ja palkan ja osinkojen yhdistelmän muodossa.
Tutkimuksen tulokset antavat tukea yrittäjien päätökselle ryhtyä toimintamuodon muutokseen avoimesta yhtiöstä osakeyhtiöksi. Kohdeyrityksen merkittävästi kasvanut tulos, toiminnan laajentaminen ja suunnitteilla olevat omistajuusjärjestelyt luovat hyvät edellytykset toimintamuodon muutokselle niin juridisesta kuin verotuksellisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Toimintamuodon muutoksen avoimesta yhtiöstä osakeyhtiöksi keskeisimpiä etuja ovat kokonaisverorasituksen keveneminen ja velkavastuun rajoittuminen yhtiön varoihin. Toimintamuodon muutoksen toteutuessa verotuksellisesti edullisin varojennostomuoto näyttää olevan osinkojenjako tai osinkojenjaon ja palkan yhdistelmä.
Tutkimus on kvalitatiivinen case-tutkimus, jonka tavoitteena on saada yksityiskohtainen ja kokonaisvaltainen kuva tutkittavasta kohteesta. Tutkimuksessa hyödynnetään tutkimuskirjallisuutta ja lainsäädäntöä, tehdään verolaskelmia kahdessa mainitussa yhtiömuodossa ja osakeyhtiön kolmessa varojennostotavassa sekä haastatellaan kohdeyrityksen kirjanpitäjää.
Juridiseen näkökulmaan sisältyy neljä osa-aluetta, joiden kautta tarkastellaan yhtiön toimintamuodon valintaa. Osa-alueita ovat perustaminen ja hallinto, yhtiöpanos ja velkavastuu, varojen jako ja verotus. Tutkimuksessa kuvataan ja myös verrataan avoimen yhtiön ja osakeyhtiön etuja em. neljässä osa-alueessa.
Verotuksellinen näkökulma sisältää kokonaisverorasituksen laskelmia avoimessa yhtiössä ja osakeyhtiössä kohdeyrityksen 2015–2017 tilinpäätöstietojen pohjalta. Osakeyhtiön verolaskelmissa huomioidaan kolme varojennostotapaa: varojennosto yrityksestä palkan, osinkojen ja palkan ja osinkojen yhdistelmän muodossa.
Tutkimuksen tulokset antavat tukea yrittäjien päätökselle ryhtyä toimintamuodon muutokseen avoimesta yhtiöstä osakeyhtiöksi. Kohdeyrityksen merkittävästi kasvanut tulos, toiminnan laajentaminen ja suunnitteilla olevat omistajuusjärjestelyt luovat hyvät edellytykset toimintamuodon muutokselle niin juridisesta kuin verotuksellisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Toimintamuodon muutoksen avoimesta yhtiöstä osakeyhtiöksi keskeisimpiä etuja ovat kokonaisverorasituksen keveneminen ja velkavastuun rajoittuminen yhtiön varoihin. Toimintamuodon muutoksen toteutuessa verotuksellisesti edullisin varojennostomuoto näyttää olevan osinkojenjako tai osinkojenjaon ja palkan yhdistelmä.