Ruutu-suoratoistopalvelun älytelevisiosovellusten kehittämiskohteiden ja käytettävyyden arviointi
Haapanen, Essi (2018)
Haapanen, Essi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018122622866
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018122622866
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa heuristinen arviointi sekä käytettävyystesti Nelonen Median Ruutu-suoratoistopalvelun älytelevisiosovelluksille. Tavoitteena oli löytää mahdollisia käytettävyysongelmia Ruutu-palvelusta ja esittää ratkaisuja havaittuihin ongelmiin. Käytettävyystestiin osallistui 12 tiedonantajaa ja testit suoritettiin Nelonen Median toimitiloissa Helsingissä helmikuussa 2017.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsittelee käytettävyyttä, käytettävyyden arviointia, median ja etenkin katselutottumusten muutosta sekä sitä, mitkä ovat ne keskeisimmät sujuvaa käyttökokemusta luovat suoratoistopalvelun tekijät. Työssä tutkitaan miten hyvin Ruutu-suoratoistopalvelun älytelevisiosovellukset vastaavat “tavallisen” käyttäjän tarpeita, miten sujuva käyttökokemus on ja mitkä ovat ne yleisimmät käytettävyysongelmat, joihin käyttäjät törmäävät ja jotka tulee korjata.
Opinnäytetyön aineistoa analysoitiin kvalitatiivisin eli laadullisin menetelmin. Työn pääasiallinen aineisto koostui 12:sta käytettävyystestistä, jossa hyödynnettiin ääneen ajattelu –tekniikkaa ja joka sisälsi alku- ja loppuhaastattelun sekä noin tunnin mittaisen käytettävyystestin. Lisäksi haastateltiin palvelun kehityspäällikköä Nelonen Medialta. Teoriataustassa tutustuttiin niin kotimaiseen kuin kansainväliseen kirjallisuuteen sekä Yleisradion, Adoben, Finnpanelin, Viestintä-viraston ja Työ- ja elinkeinoministeriön blogeihin, artikkeleihin, raportteihin ja tutkimuksiin.
Opinnäytetyössä edettiin käytettävyyden ja käyttö- ja asiakaskokemuksen määritelmän esittelyn kautta Ruutu-suoratoistopalvelun käytettävyystestin kuvailuun. Työn empiirinen osuus noudatti tyypillisen käytettävyystestin kaavaa: ennakkotyövaiheessa tehtiin tarvittavat valmistelut testejä varten sekä rekrytoitiin kohderyhmien mukaiset 12 tiedonantajaa. Tämän jälkeen järjestettiin varsinaiset käytettävyystestit.
Lopuksi heuristisessa arvioinnissa ja käytettävyystestissä saadut tulokset kerättiin yhteen ja tulokset analysoitiin. Tulosten perusteella tehdyt havainnot käytettävyyden ongelmakohdista ja ratkaisuehdotuksista koottiin esitykseksi toimeksiantajalle. Tulokset esitettiin ja käytiin läpi kahteen otteeseen toimeksiantajan kanssa.
Käytettävyystestin tuloksena toimeksiantaja, Nelonen Media, sai yhteensä 31 korjausehdotusta ja 14 muuta kehitysehdotusta. Heuristisen arvioinnin lopputuloksena syntyi lista yhteensä 19:sta käytettävyyspuutteesta- tai ongelmasta. Kehittämiskohteiksi nousivat erityisesti nimeäminen, ryhmittely ja kategorisointi, toimintojen ja sisällön löydettävyys sekä toiminnon onnistumisen loppupalaute. Tässä opinnäytetyössä saatuja tuloksia sisällön ryhmittelystä ja kategorisoinnista sekä valintojen nimeämisestä on myöhemmin hyödynnetty Ruutu–suoratoistopalvelun käyttöliittymää parannettaessa. Jatkokehittämisalueeksi nousi palvelun personointi.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsittelee käytettävyyttä, käytettävyyden arviointia, median ja etenkin katselutottumusten muutosta sekä sitä, mitkä ovat ne keskeisimmät sujuvaa käyttökokemusta luovat suoratoistopalvelun tekijät. Työssä tutkitaan miten hyvin Ruutu-suoratoistopalvelun älytelevisiosovellukset vastaavat “tavallisen” käyttäjän tarpeita, miten sujuva käyttökokemus on ja mitkä ovat ne yleisimmät käytettävyysongelmat, joihin käyttäjät törmäävät ja jotka tulee korjata.
Opinnäytetyön aineistoa analysoitiin kvalitatiivisin eli laadullisin menetelmin. Työn pääasiallinen aineisto koostui 12:sta käytettävyystestistä, jossa hyödynnettiin ääneen ajattelu –tekniikkaa ja joka sisälsi alku- ja loppuhaastattelun sekä noin tunnin mittaisen käytettävyystestin. Lisäksi haastateltiin palvelun kehityspäällikköä Nelonen Medialta. Teoriataustassa tutustuttiin niin kotimaiseen kuin kansainväliseen kirjallisuuteen sekä Yleisradion, Adoben, Finnpanelin, Viestintä-viraston ja Työ- ja elinkeinoministeriön blogeihin, artikkeleihin, raportteihin ja tutkimuksiin.
Opinnäytetyössä edettiin käytettävyyden ja käyttö- ja asiakaskokemuksen määritelmän esittelyn kautta Ruutu-suoratoistopalvelun käytettävyystestin kuvailuun. Työn empiirinen osuus noudatti tyypillisen käytettävyystestin kaavaa: ennakkotyövaiheessa tehtiin tarvittavat valmistelut testejä varten sekä rekrytoitiin kohderyhmien mukaiset 12 tiedonantajaa. Tämän jälkeen järjestettiin varsinaiset käytettävyystestit.
Lopuksi heuristisessa arvioinnissa ja käytettävyystestissä saadut tulokset kerättiin yhteen ja tulokset analysoitiin. Tulosten perusteella tehdyt havainnot käytettävyyden ongelmakohdista ja ratkaisuehdotuksista koottiin esitykseksi toimeksiantajalle. Tulokset esitettiin ja käytiin läpi kahteen otteeseen toimeksiantajan kanssa.
Käytettävyystestin tuloksena toimeksiantaja, Nelonen Media, sai yhteensä 31 korjausehdotusta ja 14 muuta kehitysehdotusta. Heuristisen arvioinnin lopputuloksena syntyi lista yhteensä 19:sta käytettävyyspuutteesta- tai ongelmasta. Kehittämiskohteiksi nousivat erityisesti nimeäminen, ryhmittely ja kategorisointi, toimintojen ja sisällön löydettävyys sekä toiminnon onnistumisen loppupalaute. Tässä opinnäytetyössä saatuja tuloksia sisällön ryhmittelystä ja kategorisoinnista sekä valintojen nimeämisestä on myöhemmin hyödynnetty Ruutu–suoratoistopalvelun käyttöliittymää parannettaessa. Jatkokehittämisalueeksi nousi palvelun personointi.