Hyväntuulinen CV työyhteisön yhteisöllisyyden kehittämisessä
Kämppi, Pirita (2018)
Kämppi, Pirita
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018122122798
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018122122798
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Tiedosta-hankkeen asiakasyrityksen työyhteisön yhteisöllisyyttä Hyväntuulisen CV:n avulla. Tavoitteena oli myös antaa toimeksiantajalle kehitysehdotuksia Hyväntuulisesta CV:stä yhteisöllisyyden kehittämisen työkaluna. Tutkimusongelmana oli selvittää, miten työkalu toimii yhteisöllisyyden kehittämisessä. Hyväntuulinen CV on muunnelma Sitran Ratkaisu 100 -haastekilpailussa voittaneesta Positiivisesta CV:stä. Hyväntuulinen CV on tehty sopimaan työympäristöön ja siinä keskitytään myönteisen palautteen antamiseen, vahvuuksien huomioimiseen sekä työyhteisön jäsenten parempaan tuntemiseen.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin työhyvinvointia ja palautetta. Työhyvinvointi rajattiin käsittelemään työyhteisöä, sekä sen ja yksilön merkitystä yhteisöllisyyden rakentajana. Työhyvinvointia täydennettiin positiivisen psykologian ja voimavaralähtöisen työhyvinvoinnin teorialla. Palaute rajattiin käsittelemään palautteen antamista ja saamista, sekä myönteisen palautteen merkitystä. Opinnäytetyössä asiakasyritykseen toteutettiin yksilö- ja ryhmähaastattelut. Haastattelut toteutettiin asiakasyrityksen pääkonttorin henkilöstölle. Yksilöhaastatteluun osallistui 8 henkilöä ja ryhmähaastatteluun 17 henkilöä.
Opinnäytetyössä ilmeni, että Hyväntuulisessa CV:ssä myönteisen palautteen saaminen oli työyhteisön jäsenistä mukavaa ja sitä oli helpompi vastaanottaa kirjallisena kuin suullisena. Palautteen saaminen vahvisti omaa käsitystä työyhteisön jäsenenä, sekä kertoi vastasiko itsestä annettu kuva sitä mitä ajatteli. Palautteen antaminen auttoi huomaamaan työyhteisön jäsenten vahvuuksia ja tulikin ilmi, että oli huomattu, miten hienoja ja läheisiä työkavereita työyhteisössä oli. Palautteen antaminen kirjallisena koettiin kuitenkin vaikeammaksi, kuin sen antaminen suullisena. Hyväntuulisen CV:n huomattiin lisänneen yhteisöllisyyttä työyhteisössä lisääntyneen keskustelun ja työkavereiden paremman tuntemisen seurauksena. Opinnäytetyö kuitenkin osoitti, että Hyväntuulisen CV:n muoto ja kysymykset koettiin asiakasyrityksessä hankalina. Sähköinen vastausmuoto ja avoimemmat kysymykset olisivat tuoneet enemmän vastauksia työkavereista. Ilmeni myös, että palautteen kirjottamiseen olisi tarvittu enemmän aikaa, mikä vaikutti palautteen määrään ja monipuolisuuteen.
Opinnäytetyöstä oli hyötyä toimeksiantajalle ja asiakasyrityksen työyhteisöön saatiin lisättyä aineksia yhteisöllisyyden kasvattamiseen. Hyväntuulinen CV on herättänyt paljon kiinnostusta yhteisöllisyyden kehittämisen työkaluna. Muokkaamalla työkalun palautekysymyksiä ja vastausmuotoa sekä -aikaa, saadaan siitä käyttökelpoisempi työkalu työyhteisöön.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin työhyvinvointia ja palautetta. Työhyvinvointi rajattiin käsittelemään työyhteisöä, sekä sen ja yksilön merkitystä yhteisöllisyyden rakentajana. Työhyvinvointia täydennettiin positiivisen psykologian ja voimavaralähtöisen työhyvinvoinnin teorialla. Palaute rajattiin käsittelemään palautteen antamista ja saamista, sekä myönteisen palautteen merkitystä. Opinnäytetyössä asiakasyritykseen toteutettiin yksilö- ja ryhmähaastattelut. Haastattelut toteutettiin asiakasyrityksen pääkonttorin henkilöstölle. Yksilöhaastatteluun osallistui 8 henkilöä ja ryhmähaastatteluun 17 henkilöä.
Opinnäytetyössä ilmeni, että Hyväntuulisessa CV:ssä myönteisen palautteen saaminen oli työyhteisön jäsenistä mukavaa ja sitä oli helpompi vastaanottaa kirjallisena kuin suullisena. Palautteen saaminen vahvisti omaa käsitystä työyhteisön jäsenenä, sekä kertoi vastasiko itsestä annettu kuva sitä mitä ajatteli. Palautteen antaminen auttoi huomaamaan työyhteisön jäsenten vahvuuksia ja tulikin ilmi, että oli huomattu, miten hienoja ja läheisiä työkavereita työyhteisössä oli. Palautteen antaminen kirjallisena koettiin kuitenkin vaikeammaksi, kuin sen antaminen suullisena. Hyväntuulisen CV:n huomattiin lisänneen yhteisöllisyyttä työyhteisössä lisääntyneen keskustelun ja työkavereiden paremman tuntemisen seurauksena. Opinnäytetyö kuitenkin osoitti, että Hyväntuulisen CV:n muoto ja kysymykset koettiin asiakasyrityksessä hankalina. Sähköinen vastausmuoto ja avoimemmat kysymykset olisivat tuoneet enemmän vastauksia työkavereista. Ilmeni myös, että palautteen kirjottamiseen olisi tarvittu enemmän aikaa, mikä vaikutti palautteen määrään ja monipuolisuuteen.
Opinnäytetyöstä oli hyötyä toimeksiantajalle ja asiakasyrityksen työyhteisöön saatiin lisättyä aineksia yhteisöllisyyden kasvattamiseen. Hyväntuulinen CV on herättänyt paljon kiinnostusta yhteisöllisyyden kehittämisen työkaluna. Muokkaamalla työkalun palautekysymyksiä ja vastausmuotoa sekä -aikaa, saadaan siitä käyttökelpoisempi työkalu työyhteisöön.