Teiden rakenteiden kunto ammattiautoilijan silmin
Koskela, Pekka (2018)
Koskela, Pekka
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018122122747
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018122122747
Tiivistelmä
Suomen tiestölle on kertynyt vuosien varrella korjausvelkaa. Kunnostustoimia ei rahoituksen rajallisuuden vuoksi ole pystytty tekemään tarpeeksi. Kuntotietomittauksia tehdään autoon asennetuilla mittalaitteistoilla. Mittausten tarkoitus on saada kuva tiestön todellisesta kunnosta ja auttaa kohdentamaan rajalliset resurssit oikein.
Tämän työn tarkoituksena oli selvittää, miten teiden kuntoa arvioidaan ja millaisia ajokokemuksia kuljettajilla on Pohjois-Suomen teiltä. Tavoitteena oli tutkia, löytyykö kuljettajien ajokokemusten ja tiellä toteutettujen kuntotietomittausten välillä yhteneväisyyksiä.
Esimerkkitieksi valittiin VT21 välillä Tornio-Ylitornio. Tien kuntotiedot saatiin ELY-keskuksen ylläpitämästä Tierekisteristä ja ELY-keskuksen asiantuntijalta Tierakenteiden hallintajärjestelmästä.
Kuljettajien ajokokemuksia selvitettiin haastattelemalla kahta kokenutta täysperävaunullisen ajoneuvoyhdistelmän kuljettajaa, jotka työskentelevät isossa Pohjois-Suomalaisessa kuljetusyrityksessä ja ajavat esimerkkitietä lähes päivittäin.
Opinnäytetyössä havaittiin, että huonokuntoinen tie vaatii kuljettajalta enemmän valppautta ja ajaminen on hyväkuntoista tietä raskaampaa. Kuljettajat kokivat suurimmaksi yksittäiseksi haitaksi heitot. Kuljettajien haastattelussa mainitsemat heitot näkyivät selvästi tieosuudelta tehdyssä kuntotietomittauksessa kohonneina IRI-arvoina.
Tämän työn tarkoituksena oli selvittää, miten teiden kuntoa arvioidaan ja millaisia ajokokemuksia kuljettajilla on Pohjois-Suomen teiltä. Tavoitteena oli tutkia, löytyykö kuljettajien ajokokemusten ja tiellä toteutettujen kuntotietomittausten välillä yhteneväisyyksiä.
Esimerkkitieksi valittiin VT21 välillä Tornio-Ylitornio. Tien kuntotiedot saatiin ELY-keskuksen ylläpitämästä Tierekisteristä ja ELY-keskuksen asiantuntijalta Tierakenteiden hallintajärjestelmästä.
Kuljettajien ajokokemuksia selvitettiin haastattelemalla kahta kokenutta täysperävaunullisen ajoneuvoyhdistelmän kuljettajaa, jotka työskentelevät isossa Pohjois-Suomalaisessa kuljetusyrityksessä ja ajavat esimerkkitietä lähes päivittäin.
Opinnäytetyössä havaittiin, että huonokuntoinen tie vaatii kuljettajalta enemmän valppautta ja ajaminen on hyväkuntoista tietä raskaampaa. Kuljettajat kokivat suurimmaksi yksittäiseksi haitaksi heitot. Kuljettajien haastattelussa mainitsemat heitot näkyivät selvästi tieosuudelta tehdyssä kuntotietomittauksessa kohonneina IRI-arvoina.