Konseptiuudistuksen onnistuminen : henkilöstön sitouttaminen muutokseen yhteisten kehitystoimenpiteiden avulla
Grönroos, Iina (2018)
Grönroos, Iina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018122022690
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018122022690
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Yritys X:n henkilöstön kanssa. Työn tavoitteena oli käytännön tapausta tutkimalla ymmärtää henkilöstön kokemaa muutostilannetta ja siitä syntyneitä haasteita. Ymmärryksen saavuttamisen jälkeen osallistettiin henkilöstö kehittämään omaa työtään ja työyhteisöään. Yritys X hyötyy saadessaan arvokasta tietoa henkilöstönsä kokemuksista sekä yhdessä luodut kehitystoimenpiteet.
Työn teoreettinen viitekehys koostuu ketjuliiketoiminnan pääperiaatteista ja ketjukonseptista, jonka lisäksi käydään läpi muutosprosessia ja sitä millaisia elementtejä onnistunut muutos pitää sisällään ja mitä muutokseen sitoutuminen edellyttää.
Kvalitatiivinen tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena kahta eri menetelmää käyttäen. Henkilöstön kokemaa muutosta sekä haasteita kartoitettiin haastatteluin, jonka lisäksi järjestettiin työpaja. Työpajassa käytössä ollut menetelmä ongelman ratkaisua varten oli fokuksen kirkastaminen.
Haastattelujen tulosten perusteella oleellisiksi ongelmakohdiksi nousivat perehdytys, muutosvastarinta, työn tavoitteellisuus sekä viestintä ja palaute, joihin työntekijät ideoivat ratkaisuja työpajassa. Tutkimuksen tuotoksena syntyi yhteiset kehitystoimenpiteet, joita tutkimukseen osallistunut henkilöstö ja esimies sitoutuivat noudattamaan ja juurruttamaan ne myös yrityksen muille sekä tuleville työntekijöille. Yhteisten kehitystoimenpiteiden ylläpito, päivittäminen ja vaikutusten mittaaminen ja arviointi jäävät työyhteisön vastuulle.
Työn teoreettinen viitekehys koostuu ketjuliiketoiminnan pääperiaatteista ja ketjukonseptista, jonka lisäksi käydään läpi muutosprosessia ja sitä millaisia elementtejä onnistunut muutos pitää sisällään ja mitä muutokseen sitoutuminen edellyttää.
Kvalitatiivinen tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena kahta eri menetelmää käyttäen. Henkilöstön kokemaa muutosta sekä haasteita kartoitettiin haastatteluin, jonka lisäksi järjestettiin työpaja. Työpajassa käytössä ollut menetelmä ongelman ratkaisua varten oli fokuksen kirkastaminen.
Haastattelujen tulosten perusteella oleellisiksi ongelmakohdiksi nousivat perehdytys, muutosvastarinta, työn tavoitteellisuus sekä viestintä ja palaute, joihin työntekijät ideoivat ratkaisuja työpajassa. Tutkimuksen tuotoksena syntyi yhteiset kehitystoimenpiteet, joita tutkimukseen osallistunut henkilöstö ja esimies sitoutuivat noudattamaan ja juurruttamaan ne myös yrityksen muille sekä tuleville työntekijöille. Yhteisten kehitystoimenpiteiden ylläpito, päivittäminen ja vaikutusten mittaaminen ja arviointi jäävät työyhteisön vastuulle.