Läpimenoajan lyhentäminen koneistuksessa
Saukkonen, Antti (2018)
Saukkonen, Antti
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018122022656
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018122022656
Tiivistelmä
Yritysten tuotannolta vaaditaan nopeutta ja tehokkuutta. Kustannusten vähentämiseksi työn tuottavuutta on parannettava jatkuvasti. Suomessa yritykset eivät juurikaan voi kilpailla hinnalla kansainvälisillä markkinoilla. Opinnäytetyön toimeksiantaja Mantsinen kamppailee myös kansainvälisesti jatkuvasti kiristyvässä kilpailussa. Tämän opinnäytetyön aiheena oli läpimenoajan lyhentäminen koneistuksessa. Läpimenoaikojen lyhentämiseksi etsittiin toimintatapoja ja ratkaisuja koneistusosastolle. Tarkastelun kohteena oli Zayer-merkkisellä pitkäjyrsinkoneella tapahtuva materiaalinkäsittelykoneen nostopuomin koneistusprosessi.
Teoriaosuudessa perehdyttiin läpimenoakaan liittyvään tuotannonteoriaan ja leanin keskeisiin työkaluihin läpimenoajan lyhentämiseksi. Käytännön osuus suoritettiin selvittämällä nostopuomin koneistusprosessissa tapahtuvat työn vaiheet ja niihin kuluneet ajat. Opinnäytetyön pääpaino oli hukan tunnistaminen ja vähentäminen koneistusprosessissa sekä asetusajan lyhentäminen SMED-menetelmää hyödyntäen.
Työvaiheseurannan havaintojen pohjalta laadittiin koneistusprosessin tehostamissuunnitelma. Seuraava puomi koneistettiin tehostamissuunnitelman mukaisesti. Vertaamalla ensimmäistä ja viimeistä puomin koneistusprosessia havaittiin läpimenoajan lyheneminen. Johtopäätöksenä todettiin, että läpimenoaikoja voidaan lyhentää yksinkertaisillakin toimenpiteillä. Jatkossa voisi kehittää kappaleiden kiinnitysmenetelmiä.
Teoriaosuudessa perehdyttiin läpimenoakaan liittyvään tuotannonteoriaan ja leanin keskeisiin työkaluihin läpimenoajan lyhentämiseksi. Käytännön osuus suoritettiin selvittämällä nostopuomin koneistusprosessissa tapahtuvat työn vaiheet ja niihin kuluneet ajat. Opinnäytetyön pääpaino oli hukan tunnistaminen ja vähentäminen koneistusprosessissa sekä asetusajan lyhentäminen SMED-menetelmää hyödyntäen.
Työvaiheseurannan havaintojen pohjalta laadittiin koneistusprosessin tehostamissuunnitelma. Seuraava puomi koneistettiin tehostamissuunnitelman mukaisesti. Vertaamalla ensimmäistä ja viimeistä puomin koneistusprosessia havaittiin läpimenoajan lyheneminen. Johtopäätöksenä todettiin, että läpimenoaikoja voidaan lyhentää yksinkertaisillakin toimenpiteillä. Jatkossa voisi kehittää kappaleiden kiinnitysmenetelmiä.