Maatalousmuovin kierrätys ja hyötykäyttö : käytetyn paalimuovijätteen hyödynnettävyys materiaalina
Humalajoki, Mikko (2018)
Humalajoki, Mikko
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121822148
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121822148
Tiivistelmä
Suomen maatiloilla syntyy vuosittain merkittävä määrä erilaista muovijätettä. Valtakunnallisia yhtenäisiä ohjeita muovijätteen keräämiseksi ja kierrättämiseksi ei ole, vaikka erilaisia ohjeita ja määräyksiä muovijätteiden käsittelystä onkin sekä kansainvälisesti että kansallisesti. EU:n muovistrategian tavoitteena on, että kaikki EU:n alueella käytettävä muovi on kierrätettävää tai uudelleen käytettävää materiaalia vuonna 2030.
Tässä opinnäytetyössä oli tavoitteena selvittää paalimuovijätteen soveltuvuutta kierrätykseen ja käyttöön raaka-aineena. Teoriaosuudessa perehdyttiin muovijätteen kierrätystä ja hyötykäyttöä koskeviin hankkeisiin ja tutkimusohjelmiin, kuten ARVI-tutkimusohjelmaan, EU:n muovistrategiaan ja Muovitiekarttaan Suomelle. Teoriaosuudessa perehdyttiin myös alan kirjallisuuteen, julkaisuihin sekä erilaisiin sähköisiin lähteisiin. Yhteistyötä sekä tiedon että materiaalien vaihdossa tehtiin Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa.
Käytännön testaukset tehtiin prässäämällä. Prässäyksessä haluttua raaka-ainetta sisältävä muotti laitetaan prässiin, joka kuumentaa ja puristaa raaka-aineen muotin muotoiseksi.
Ensimmäisissä prässäyksissä käytettiin käyttämätöntä muovikalvoa optimaalisten parametrien määrittämiseksi. Määritettävät parametrit olivat lämpötila, muovimassan määrä halutulle muotille, esilämmitys-, puristus-, ja jäähdytysajat. Tämän jälkeen samaa menetelmää käytettiin puhdistetulla ja puhdistamattomalla paalimuovilla. Saatuja näytekappaleita testattiin vetokokeilla ja niitä myös tutkittiin visuaalisesti. Lopuksi valmistettiin näytekappaleita palapelin palan muotoisella muotilla ja tutkittiin niiden yhteensopivuutta toisiinsa.
Tulokseksi saatiin, että mitä korkeampi lämpötila ja mitä pidemmät esilämmitys-, puristus- ja jäähdytysajat olivat, sitä parempia kappaleita saatiin. Kosteus ja likaisuus eivät merkittävästi vaikuttaneet paalimuovijätteen prosessointiin. Sen sijaan paalimuovijätteen kosteus vaikutti heikentävästi kappaleen murtovoimaan. Palapelin palan muotoisella muotilla valmistetut näytekappaleet sopivat hyvin kiinni toisiinsa. Menetelmää kehittämällä voitaisiin luoda menetelmä, jolla käytetystä paalimuovijätteestä voitaisiin valmistaa esimerkiksi tuotantotilojen lattioita.
Tässä opinnäytetyössä oli tavoitteena selvittää paalimuovijätteen soveltuvuutta kierrätykseen ja käyttöön raaka-aineena. Teoriaosuudessa perehdyttiin muovijätteen kierrätystä ja hyötykäyttöä koskeviin hankkeisiin ja tutkimusohjelmiin, kuten ARVI-tutkimusohjelmaan, EU:n muovistrategiaan ja Muovitiekarttaan Suomelle. Teoriaosuudessa perehdyttiin myös alan kirjallisuuteen, julkaisuihin sekä erilaisiin sähköisiin lähteisiin. Yhteistyötä sekä tiedon että materiaalien vaihdossa tehtiin Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa.
Käytännön testaukset tehtiin prässäämällä. Prässäyksessä haluttua raaka-ainetta sisältävä muotti laitetaan prässiin, joka kuumentaa ja puristaa raaka-aineen muotin muotoiseksi.
Ensimmäisissä prässäyksissä käytettiin käyttämätöntä muovikalvoa optimaalisten parametrien määrittämiseksi. Määritettävät parametrit olivat lämpötila, muovimassan määrä halutulle muotille, esilämmitys-, puristus-, ja jäähdytysajat. Tämän jälkeen samaa menetelmää käytettiin puhdistetulla ja puhdistamattomalla paalimuovilla. Saatuja näytekappaleita testattiin vetokokeilla ja niitä myös tutkittiin visuaalisesti. Lopuksi valmistettiin näytekappaleita palapelin palan muotoisella muotilla ja tutkittiin niiden yhteensopivuutta toisiinsa.
Tulokseksi saatiin, että mitä korkeampi lämpötila ja mitä pidemmät esilämmitys-, puristus- ja jäähdytysajat olivat, sitä parempia kappaleita saatiin. Kosteus ja likaisuus eivät merkittävästi vaikuttaneet paalimuovijätteen prosessointiin. Sen sijaan paalimuovijätteen kosteus vaikutti heikentävästi kappaleen murtovoimaan. Palapelin palan muotoisella muotilla valmistetut näytekappaleet sopivat hyvin kiinni toisiinsa. Menetelmää kehittämällä voitaisiin luoda menetelmä, jolla käytetystä paalimuovijätteestä voitaisiin valmistaa esimerkiksi tuotantotilojen lattioita.