Työhyvinvointi ja muutosjohtaminen valmisohjelmisto-muutoksen aikana : Case yritys X
Viinamäki, Kati (2018)
Viinamäki, Kati
Vaasan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121721932
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121721932
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, kuinka muutosjohtaminen huomioi työntekijöiden työhyvinvoinnin ja palautteen muutoksen keskellä, kun uusi valmisohjelmisto otetaan käyttöön ja työympäristö muuttuu. Tutkimusongelma on, kuunnellaanko henkilöstön antamaa palautetta suuren muutoksen keskellä ja pystytäänkö suuressa organisaatiossa pitämään huolta työntekijöiden hyvinvoinnista ja jaksamisesta muutoksen keskellä. Tutkimuskysymyksiä on kaksi; antaako työnantaja tarpeeksi aikaa koulutusten suorittamiseen ja omaksumiseen ja kuinka hyödyllisinä koulutukset koetaan. Lisäksi koulutuksiin osallistuneet ovat voineet ehdottaa parannuksia tuleviin koulutuksiin ja kertoa omista tuntemuksista ja kokemuksista. Tavoitteena on kehittää tulevia koulutuksia oikea-aikaisiksi ja -sisältöisiksi.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu John P. Kotterin muutosjohtamisen malliin. Se ilmentää muutosjohtamisen vaikutusta työntekijän hyvinvointiin. Tutkimuksen keskeiset käsitteet ovat muutosjohtaminen, työhyvinvointi, työyhteisö ja organisaatiokulttuuri. Teoriaosuus käsittelee muutosjohtamista, organisaatiokulttuuria ja työhyvinvointia. Tutkimusmenetelmänä tutkimuksessa on käytetty kvantitatiivista tutkimusta. Tutkimusaineistona on käytetty henkilöstöltä saatuja koulutuspalautteita.
Tutkimuksen keskeinen havainto on se, että vastaavanlaisia koulutuksia kannattaa järjestää tulevaisuudessakin. Tutkimuksessa nousi kehitettäväksi työnantajan antama aika opiskeluun. Työnantajan tulisi myös poistaa enemmän muita töitä opiskelujen ajaksi. Yleisesti ottaen tutkimustulokset ovat positiivisia ja käydyt koulutukset hyviä. Suurin osa vastaajista koki osaavansa koulutusten avulla käyttää uutta valmisohjelmistoa sekä koki sen työtä helpottavana. Kurssin aikataulu ja ajankohta on yleisesti koettu hyvänä ja koulutuksille asetetut tavoitteet ovat täyttyneet hyvin. Tulosten perusteella voi sanoa, että muutosjohtamisen tiimi on ottanut hyvin huomioon henkilöstön koulutusten suunnittelussa. Lähiesimiesten suhtautumiseen opiskeluihin on tutkimustulosten perusteella toivottu parannusta. Huomiota tulee kiinnittää vapaaehtoisten verkkoklinikoiden osallistumiseen sekä siihen, että lähiesimiehet huolehtivat muiden töiden vähentämisestä opiskelun ajaksi.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu John P. Kotterin muutosjohtamisen malliin. Se ilmentää muutosjohtamisen vaikutusta työntekijän hyvinvointiin. Tutkimuksen keskeiset käsitteet ovat muutosjohtaminen, työhyvinvointi, työyhteisö ja organisaatiokulttuuri. Teoriaosuus käsittelee muutosjohtamista, organisaatiokulttuuria ja työhyvinvointia. Tutkimusmenetelmänä tutkimuksessa on käytetty kvantitatiivista tutkimusta. Tutkimusaineistona on käytetty henkilöstöltä saatuja koulutuspalautteita.
Tutkimuksen keskeinen havainto on se, että vastaavanlaisia koulutuksia kannattaa järjestää tulevaisuudessakin. Tutkimuksessa nousi kehitettäväksi työnantajan antama aika opiskeluun. Työnantajan tulisi myös poistaa enemmän muita töitä opiskelujen ajaksi. Yleisesti ottaen tutkimustulokset ovat positiivisia ja käydyt koulutukset hyviä. Suurin osa vastaajista koki osaavansa koulutusten avulla käyttää uutta valmisohjelmistoa sekä koki sen työtä helpottavana. Kurssin aikataulu ja ajankohta on yleisesti koettu hyvänä ja koulutuksille asetetut tavoitteet ovat täyttyneet hyvin. Tulosten perusteella voi sanoa, että muutosjohtamisen tiimi on ottanut hyvin huomioon henkilöstön koulutusten suunnittelussa. Lähiesimiesten suhtautumiseen opiskeluihin on tutkimustulosten perusteella toivottu parannusta. Huomiota tulee kiinnittää vapaaehtoisten verkkoklinikoiden osallistumiseen sekä siihen, että lähiesimiehet huolehtivat muiden töiden vähentämisestä opiskelun ajaksi.